Onnettomuuksia voi silti sattua. Asentaja ja asiakas olivat vähällä jäädä puristuksiin muutaman tuhat kiloa painavan auton ja betonilattian väliin täällä hallissa vajaat kymmenen vuotta sitten. Tyyppitarkastettu saksalainen nostin petti.

Vajaat kaksi vuotta sitten ongelmia aiheutti italialaisvalmisteinen saksinostin.

– Asentaja huomasi, että nostin alkoi liikkua kiskoilla, auto heilahti ja alkoi lähestyä lattiaa. Nostin oli uusi, tyyppitarkastettu ja CE-merkitty, joten kaiken piti olla kunnossa. Otimme yhteyttä maahantuojaan, joka korjasi nostimen, kertoo työnjohtaja Seppo Ruotsalainen.

Automaa-ketjun noin 500 korjaamotyöntekijän puolipäivätoiminen pääluottamusmies Raimo Riima tähdentää, että pelkkä epäilys nostimen turvattomuudesta johtaa välittömästi käyttökieltoon.

Sekä Ruotsalainen että Riima ovat sitä mieltä, ettei korjaamoilla juuri ole valinnanvaraa. Tavarantoimittajiin on vain luotettava. Tavarantoimittajat myös kouluttavat hallissa jonkun, kun uusi nostin otetaan käyttöön, ja tämä henkilö opastaa sitten muita.

– Sitten nostimen oikeaoppinen käyttö on itse kunkin vastuulla: pitää tarkistaa painorajoitus, välttää tarpeettomia riskejä ja käyttää suojaimia, Riima korostaa.

Vaaralliset laitteet pois

Valmistaja huolehtii CE-merkinnästä ja vakuuttaa, että tuote täyttää EU:n lainsäädännön vaatimukset. Tyyppitarkastus vaaditaan vain poikkeustapauksissa. Niitä tehdään valtuutetuissa laitoksissa eri puolilla Eurooppaa. Valmistaja saa vapaasti valita tarkastusmaan.

EU ei siis valvo, että laitokset noudattavat yhtenäisiä normeja?

– Ei. Pyrkimyksenä on tasainen ja hyvä laatu, mikä ei kuitenkaan poista eroja. Mahdollisuudet laadun arviointiin toisen valtion alueella ovat niukat, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston päällikkö Mikko Hurmalainen.

Eniten Hurmalaista huolestuttaa, että markkinoille tulee pimeitä koneita, joiden merkinnät ovat väärennettyjä tai virheellisiä.

– Meillä on syytä epäillä, että niitä on täälläkin.

Autonostimet – kuten tietysti muutkin työvälineet – voidaan sulkea markkinoilta, jos ne eivät täytä turvallisuusvaatimuksia. Viimeinen sana on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Ennakkotapaus on jo olemassa, kun Korkein hallinto-oikeus kielsi torninosturin, joka ei täyttänyt EU:n vaatimuksia.

– Nosturi oli tuotu maahan yksityisesti EU:n ulkopuolisesta maasta. Koneessa oli merkinnät, mutta ei rakennepiirustuksia. Ministeriö joutuu toimiin pari kertaa vuodessa, mutta yleensä asiat hoidetaan ennakoivan markkinavalvonnan keinoin, Hurmalainen kertoo. Olemassa on esimerkiksi esite yleiseurooppalaisista tuotevaatimuksista.

Autonostin oikeudessa

– Jos työvälineissä epäillään vikaa, on otettava yhteyttä työsuojelupiiriin, Hurmalainen toteaa.

Näin tekivätkin autokorjaamot, kun tyyppitarkastettu italialainen 2-pilarinostin arvioitiin turvallisuusriskiksi. Lukituksen pettäminen johti vuonna 2000 muun muassa asuntovaunun putoamiseen. Ministeriön yli-insinööri piti nostinta vaarallisena ja asiantuntijat asettuivat tukemaan hänen arviotaan. EU:n komissio piti laitetta konedirektiivin vastaisena.

Olisiko ministeriö voinut vetää autonostimen pois markkinoilta?

– Sen olisimme voineet tehdä. Me tutkimme, hankimme asiantuntijalausuntoja, myös Italian hallitukselta ja sikäläiseltä tarkastuslaitokselta. Pidimme asiaa selvitettynä, mutta jos aihetta ilmenee, se voidaan ottaa uudelleen esille. Hurmalainen sanoo.

Mutta lukitus petti ja asuntovaunu putosi?

– Kyllä, mutta emme tienneet varmasti, että niin oli tapahtunut, kun nostinta oli käytetty ohjeiden mukaisesti. Työsuojelupiirit on ohjeistettu tarkistamaan tarkastuskäynneillään, että nostimet ovat turvallisia ja huollot on tehty. Italialainen valmistaja menetti markkinoita ja haastoi julkisuudessa riskeistä puhuneen yli-insinöörin oikeuteen ja vaatii häneltä ja Suomen valtiolta miljoonaluokan vahingonkorvauksia.

EY:n tuomioistuin totesi vastauksessaan asiaa käsittelevälle Tampereen käräjäoikeudelle, että puutteiden julkistaminen saattoi antaa aihetta valtion ja tarkastajan tuomitsemiseen. Tuomioistuin varoi huolellisesti ottamasta kantaa siihen, oliko pilarinostin EU:n konedirektiivin vastainen.

– Ei mikään yllätys, kun Suomen viranomaiset ovat ratkaisseet tekniset kysymykset, sanoo Mikko Hurmalainen. Tapausta hän pitää kuitenkin ainutkertaisena.

Markkinavalvonta vaarassa

Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola sanoo, että Suomen viranomaisten olisi pitänyt vetää nostin pois markkinoilta jo vuonna 2000.

– Kansallinen viranomainen on laiminlyönyt velvollisuutensa, Pesola sanoo lyhyesti.

– Autonostin ei täyttänyt vaatimuksia. Se oli hutera ja onnettomuuksia tapahtui. Asentajat näkivät, etteivät lukitsinlaitteet olleet niin varmoja, että työtä olisi voinut tehdä ilman että oli vaarassa jäädä vaarallisen kuorman alle. Metalli lähetti korjaamoille kirjeen ja varoitti vaarasta riskien tultua ilmi. Nyt metalli harkitsee muita toimia. Se mitä ne ovat, selviää ennen juhannusta.

– Yli-insinööri teki mitä pitikin. Jos häntä nyt rangaistaan, kyse on oikeusmurhasta, sanoo Pesola ja lisää, että metallin näkemyksen takana ovat niin asiantuntijat kuin EU:n komissiokin. Pesolan mielestä on olemassa vaara, että markkinavalvonta menettää Euroopassa merkityksensä.

– Jokainen valtio valvoo omaa aluettaan. Jos valvonta on puutteellista, käytössä voi olla CE-merkittyjä koneita, jotka eivät täytä vaatimuksia, Pesola varoittaa.

Turvallisuuden takaamiseksi koneet pitäisi tarkastaa vielä työpaikoilla. Sieltä puuttuu asiantuntemusta – ja katseet suunnataan puutteisiin vasta kun jotain tapahtuu.

– Kysymys kuuluu, onko Suomen valtio hoitanut oman osuutensa valvonnasta, Pesola heittää.

Ingegerd Ekstrand