– Esimerkiksi kampaamo ja iso tehdas ovat hyvin erilaisia vuokratyön käyttäjiä. Opiskelijoille ja iäkkäämmille työntekijöille vuokratyö saattaa sopia hyvin. Vuokratyö on myös osoittautunut keinoksi saada vakituinen työpaikka.

Kielteisenä Cronberg pitää ilmiötä, jossa vakituisia työntekijöitä korvataan vuokratyöntekijöillä. Hänen mielestään käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä pitäisi olla oikeus tietää, millä perusteella yritys käyttää vuokratyöntekijöitä.

Ammattiyhdistysliikkeen pettymykseksi hallitusohjelmassa ei ole selkeitä kirjauksia pätkätöiden karsimisesta. Tarja Cronberg huomauttaa, että ohjelmasta löytyy määräaikaisten työsuhteiden osalta kättä pitempää.

– Määräaikaisten työsuhteiden käyttöä selvittäneen työryhmän ehdotukset toteutetaan, niistä tulee lakiesitys. Ehdotuksista tärkein on, että työntekijälle on aina perusteltava, miksi työsuhde on määräaikainen. Uskon, että työnantajan, etunenässä kuntien ja valtion, velvollisuus perustella julkisesti määräaikaiset työsuhteet hillitsee niiden käyttöä.

Yritykset kumppaneiksi

Hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite on, että aktiivisen työvoimapolitiikan kuten tukityöllistämisen piirissä olevista 40 prosenttia työllistyisi avoimille työmarkkinoille. Tarja Cronbergin mukaan tavoite on realistinen, vaikka aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja on aiemmasta supistettu.

– Työvoimatoimistoilta tavoite edellyttää toimintatavan uudistamista, resurssien priorisointia ja tarkempaa kohdentamista. Yrityksiä, myös pk-yrityksiä, on lähestyttävä aktiivisesti ja innostettava palkkaamaan työttömiä. Työttömälle on tarjottava koulutusta, joka johtaa työllistymiseen, muuten koulutus turhauttaa. Yksi tapa on yritysten kanssa yhteishankintana toteutettava koulutus.

Työvoimatoimistojen asiakkaina on ihmisiä, jotka eivät ole työntekijöitä, vaan odottavat esimerkiksi eläkepäätöstä. Lisäksi on ihmisiä, joiden elämä on monella tavalla vaikeaa. Sen sijaan, että heille laaditaan työllistymissuunnitelmia, jotka eivät toteudu, heidät olisi ohjattava asiakkaiksi työvoiman palvelukeskuksiin, joissa on tarjolla myös päihde- ja mielenterveyspalveluja, Cronberg sanoo.

– Avointen työmarkkinoiden ja työvoiman palvelukeskusten väliin on kehitettävä välityömarkkinoita. Se tarkoittaa sosiaalisia yrityksiä, järjestöjä, työpajoja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Välityömarkkinat toimivat sekä siltana avoimille työmarkkinoille että luovat ihmisille mielekkään arjen.

Tuloloukut poistettava

Hallituksen suurimpia hankkeita on sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa tavoitteena on tuloloukkujen karsiminen, kannustavuuden lisääminen ja järjestelmän yksinkertaistaminen. Tarja Cronberg myöntää, että tutkittua tietoa siitä, miten suuri ongelma tuloloukut tänä päivänä ovat ei ole. Hänestä on kuitenkin "katastrofi", jos järjestelmä on sellainen, että työstä joutuu kieltäytymään siksi, että työn vastaanottaminen joissakin tapauksissa pienentää käteen jääviä tuloja.

Yksi tuloloukun aiheuttaja voi olla asumistuki, joka vähenee tulojen noustessa. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan tuloloukkujen purkaminen siten, että asumistukea ei heti leikata, kun tulot nousevat, tulee erittäin kalliiksi.

– Tätäkin mahdollisuutta kuitenkin selvitellään, Cronberg sanoo.

Hän itse pitää parempana mallina vihreiden esiin nostamaa perustuloa, joka maksettaisiin kaikille tuloista riippumatta.

– Valtiovarainministeriökin toteaa, että matalimpien tulojen verohelpotukset yhdistettynä negatiivisen tuloveroon eli perustuloon on halvempi tapa kuin tukien leikkautumisen lieventäminen.

Cronberg vakuuttaa, että sosiaaliturvan uudistaminen ei merkitse ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista.

– Tällaista suunnitelmaa hallituksella ei ole.

Joustoturvasta oma malli

EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alussa aloittava Portugali on ilmoittanut nostavansa työntekijöiden joustoturvan kehittämisen kautensa yhdeksi johtoteemaksi. Tarja Cronbergin mukaan Suomessa joustoturvan kehittämisessä ollaan jo hyvässä alussa.

– Muutosturva on jo osoittanut toimivuutensa ja sitä on kehitettävä. Koulutukseen osallistuminen ja uuden työn etsintä irtisanomisaikana niin, että työnantajakin osallistuu kustannuksiin, on erinomainen asia.

Suomalaisiksi joustoturvan elementeiksi Cronberg nimeää tarkkaan kohdennetun aktiivisen työvoimapolitiikan, kannustavan sosiaaliturvan ja panostamisen elinikäiseen oppimiseen ja työelämän kehittämiseen.

– Tilanne on meillä muuttunut. Aiemmin talouskasvu lisäsi työllisyyttä, nyt korkea työllisyysaste on talouskasvun edellytys. Tämä edellyttää muutoksia myös harjoitettuun työvoimapolitiikkaan.

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu työttömyyden painaminen alle viiteen prosenttiin ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin hallituskauden aikana. Tavoitteet eivät Cronbergin mukaan ole mahdottomia saavuttaa, sillä "avoimet työpaikat lisääntyvät koko ajan ja työmarkkinoilla on nyt selvästi imua". Tilastokeskuksen mittaama työttömyysaste oli toukokuussa 8,5 ja työllisyysaste 70,2 prosenttia.

Pirjo Pajunen

Mikä työssäsi parasta?
Monipuolisuus.
Mikä ottaa päähän?
Kiire.
Kuka ilahdutti sinua viimeksi?
USA:n työministeri. Yllätyksekseni huomasin, että meillä on yhteisiä huolenaiheita.
Oletko tuntenut epäonnistuvasi?
Ainakin valokuvissa!
Onko tupo uskon vain järjen asia?
Järjen.
Oletko aamun vai illan virkku?
Illan.
Kotiruoka vai työpaikkalounas?
Kotiruoka, en yleensä ehdi syödä työpaikalla.
Kävellen vai autolla?
Kävellen.
Onko paheiden määrä vakio?
Ei varmaan, mikään maailmassa ei taida olla vakio.
Jos vuorokaudessa olisi 25 tuntia, mihin käyttäisit lisätunnin?
Ystävien kanssa yhdessäoloon.