SAK:ta kiinnostaa erityisesti puolueiden suhtautuminen työehtosopimusten yleissitovuuteen ja työelämän kehittämiseen. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvaan työtaisteluoikeuteen ei Ihalaisen mukaan ole jatkossakaan syytä puuttua.

– Ovatko puolueet valmiita sitoutumaan siihen, että yleissitovuuteen pohjautuvaa työehtosopimusjärjestelmää ei murenneta. Haluamme myös tietää, haluavatko puolueet hallitusohjelmaan vahvan osion työelämän uudistamiseksi. Puolueilla on varmasti erilaisia näkemyksiä siitä, miten työelämää tulisi kehittää.

SAK:ssa valmistautuminen ensi kevään eduskuntavaaleihin on jo aloitettu. Seuraavan hallituskauden tavoitteita laaditaan parhaillaan ja valmisteilla on kampanja, jolla SAK:laisten liittojen jäseniä innostetaan vaaliuurnille. Tavoitteena on myös viritellä keskustelua työelämän teemoista työpaikoilla.

SAK:n keskeiset ensi vaalikauden työelämän tavoitteet liittyvät työntekijöiden muutosturvallisuuden vahvistamiseen, pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseen, ja työntekijöiden ammatillisen pätevyyden lisäämiseen.

SAK:n listalla on mm. työmatkakulujen omavastuuosuuden pienentäminen nykyisestä 500 eurosta, asunto-ohjelma, jonka avulla kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa voidaan nykyisestä lisätä ja pienituloisten työmatkapendelöinnin tukeminen.

– Työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä esittäneet selvitystyötä siitä, miten Asuntorahaston toimintaa rakennemuutospaikkakunnilla voitaisiin kehittää. Irtisanotulle työntekijälle tilanne, jossa omistusasuntoa ei saa myydyksi on äärimmäisen hankala ja voi jopa estää muuton toiselle paikkakunnalle.

Ihalainen heitti pohdittavaksi idean työnantajien kollektiivisesti rahoittamasta palkkavakuutuksesta, jolla korvattaisiin osa tulonmenetyksestä, jos irtisanottu työntekijä ottaa vastaan aiempaa pienipalkkaisemman työn.

Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen edellyttää Lauri Ihalaisen mukaan uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittämistä.

– Osa yritysten kannattavuuden kasvusta on sijoitettava inhimillisen pääoman kasvattamiseen, henkilöstökoulutuksen määrää on lisättävä. Koulutusrahaston roolia voitaisiin uudistaa työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen rahoituksessa.

Virkamiestyönä vielä syksyn kuluessa valmistuva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistamiseen tähtäävä esitys olisi Ihalaisen mielestä hyödyllistä siirtää kolmikantaiseen jatkovalmisteluun ja osaksi uuden hallituksen ohjelmaa.