Tehtaan konttorissa puuhattiin ero Keuruusta jo 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ja viime vuosisadan alun Mänttä kuului Vilppulaan. Itsenäinen Mänttä syntyi 1922 ja kunnan ensimmäiset valtuuston kokoukset pidettiin yhtiön Klubitalon kirjastohuoneessa.

Mänttää on pidetty Serlachiusten valtakuntana. Yhtiö hoiti työväkensä kehdosta hautaan ja siinä ohessa monia nykyään kunnille ja valtiolle kuuluvia tehtäviä, joista yhtiö pääsi lopullisesti eroon vasta 1970-luvulla. Nykyinen paperitehdas ei ole enää Serlachiusten omistuksessa vaan sen suurin omistaja on Metsäliitto. Serlachiuksen henki elää edelleen Mäntässä – museossa ja taidekokoelmissa.

Mäntän patruunat ovat palkanneet ensimmäiset poliisit ja rakennutti paloaseman. Yhtiö piti yllä puhelinverkkoa vuoteen 1954. Yhtiö painosti rakentamaan teitä ja rautatietä. Se omisti laivoja ja toi Mänttään ensimmäisen auton 1913 ja Mäntän teistä ja kaduista se piti huolta aina vuoteen 1948. Väki osti elintarvikkeensa yhtiön kaupasta ja maksoi ostoksensa kauppalapuilla "Serlachiuksen rahalla". Mäntän Säästöpankkikin sai ensimmäiset toimitilat ja kassakaapin yhtiöltä.

Terveyttä hoidettiin tehtaan palkkaaman kätilön ja lääkärin vastaanotolla. Vasta 1950-luvun alussa lääkäri siirtyi yksinomaan silloin kauppalan palvelukseen. Sodan aikana Tilkan sotilassairaala toimi Mäntän Klubilla ja Lastenlinna oli evakossa Joenniemen kartanossa.

Mänttäläiset veivät lapsensa yhtiön ylläpitämiin päiväkoteihin ja aivan alkuaikoina lasten seimeen. Puuhiomolla pidettiin koulua jo 1869. Kun Mäntän tehdaskoulusta tuli kansakoulu, se jatkoi toimintaansa Serlachiuksen sauna- ja pakarirakennuksessa.

Mänttäläiset asuivat tehtaan asunnoissa. Ensimmäiset työsuhdeasunnot valmistuivat 1870. Asuntorakentaminen oli vilkasta viime vuosisadan alussa. Vuonna 1936 peräti puolet mänttäläisistä asui yhtiön asunnossa. 1970-luvulta alkaen yhtiö pyrki eroon vuokra-asunnoistaan.

Juhannus on perinteinen juhlapäivä Mäntässä. Perinteet aloitti G.A. Serlachius järjestämällä työläisilleen juhlia juhannuksena. Isot kalaasit oli tehtaan 20-vuotispäivänä 1888 ja sataa vuottakin juhlittiin Mäntässä näyttävästi 1968. Ensi juhannuksena viettävät Mäntän paperimiehet ammattiosastonsa 100-vuotisjuhlaa.

Työntekijöiden ja työnantajien suhteet eivät aina ole ollut hyvät. Tehtaalaiset eivät vuosisadan alkupuolella uskaltaneet osallistua näkyvästi työväenliikkeen toimintaan. Mäntässäkin olivat käytössä paperipaikkakunnilla tutut "mustat listat" ja Gösta Serlachius toimi aikanaan aktiivisesti lakonmurtajajärjestöjen saamiseksi Suomeen. Sota lähensi yhteiskunnallisia ryhmiä Mäntässäkin, kun taas 1970-luvulla elettiin jälleen kireitä aikoja. Viime kevään paperityönantajien työsulku kiristi välejä työnantajaan, mutta lujitti työntekijäkuntaa. Nyt ovat suhteet taas Mäntässä normalisoituneet.

Pirkanmaan teollisuushistoriaa nettisivulla