Vastaavan tutkimusasiantuntijan Jyrki Helinin kirjoittama raportti on osa SAK:n joka viides vuosi tehtävää laajaa järjestötutkimusta, johon tällä kertaa vastasi yli 6 200 SAK:laisten liittojen jäsentä. Vuonna 2005 toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa erikseen myös työsuojeluvaltuutettujen näkemyksiä.

SAK:laiset luottamushenkilöt elävät hyvin erilaista arkea riippuen siitä millaisessa työpaikassa he työskentelevät. Parhaimmilla työpaikoilla johto ja työntekijät puhaltavat yhteen hiileen ja luottamusmiehellä on tunne, että häntä kuunnellaan ja hän voi vaikuttaa asioihin. Huonoimmilla työpaikoilla minimityöehdotkaan eivät välttämättä toteudu ja luottamushenkilön energia kuluu yksittäisten ongelmatilanteiden selvittelyyn.

Luottamusmiehet ovat aiempaa tyytyväisempiä omalta ammattiliitolta saatuun apuun.

Luottamusmiesraportin mukaan jako hyviin ja huonoihin työpaikkoihin on viime vuosina voimistunut siten, että hyvät työpaikat ovat tulleet entistä paremmiksi. Hyvien työpaikkojen määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti viidessä vuodessa samalla kun huonojen työpaikkojen määrä on pysynyt lähes ennallaan.

Jyrki Helinin mukaan SAK:laisista työpaikoista yhä useampi sijoittuu ns. väliryhmään. Tällaisilla työpaikoilla asiat ovat päällisin puolin kunnossa, mutta merkittäviä puutteita on esimerkiksi työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa ja johdon menettelytavoissa.

Kehittäminen hiipunut

Hyvillä, ns. kehittyvillä työpaikoilla luottamusmiehet käyttävät muita enemmän aikaa työpaikan toimintojen kehittämiseen. Palkka- ja työehtoasiat työllistävät hyvien työpaikkojen luottamusmiehiä aiempaa enemmän, ja vastaavasti yksittäisten työntekijöiden ongelmat aiempaa vähemmän.

Huonoilla, ns. kehittymättömillä työpaikoilla tilanne on päinvastainen: yksittäisen työntekijän ongelmien selvittäminen haukkaa leijonanosan luottamusmiehen työpanoksesta ja ongelmallisia tilanteita joudutaan setvimään entistä useammin.

Työsuojeluvaltuutettuja työllistää kaikilla työpaikoilla eniten käytännön työsuojelutyö.

Luottamushenkilöiden näkemyksen mukaan työpaikan toimintojen kehittämiseen liittyviä neuvotteluja käydään SAK:laisilla työpaikoilla nyt vähemmän kuin vuonna 2000. Luottamushenkilöt kokevat myös työpaikkojen neuvotteluilmapiirin heikentyneen. Näin on käynyt erityisesti teollisuuden ja julkisen sektorin työpaikoilla. Jyrki Helinin mielestä tämä kertoo siitä, että työnantajien kiinnostus työelämän kehittämiseen on viime vuosina selvästi hiipunut.

Palkkoihin ja työehtoihin liittyvät asiat työllistävät luottamusmiehiä yhä enemmän kaiken tyyppisillä työpaikoilla.

Uudet luotot aktiivisia

Luottamushenkilöt arvioivat omat neuvotteluvalmiutensa paremmiksi kuin viisi vuotta sitten. Parannusta on tapahtunut niin lakien ja sopimusten tuntemuksessa, tiedoissa neuvoteltavista asioista kuin neuvottelukyvyissä. Taitojen parantumisesta huolimatta erityisesti luottamusmiehet ottavat selvästi aiempaa useammin yhteyttä omaan ammattiliittoon ja kysyvät sieltä neuvoja. Raportin mukaan kolme neljästä luottamusmiehestä on vuoden kuluessa kysynyt toimintaohjeita ammattiliitosta.

Jyrki Helinin mukaan tämä kuvastaa käynnissä olevaa luottamushenkilöiden sukupolvenvaihdosta ja kertoo uusien luottojen aktiivisuudesta ja tarpeesta solmia kontakteja liittoon.

Luottamushenkilöt kokevat aiempaa vahvemmin, että työntekijät tukevat heitä luottamustehtävässä. Luottamusmiehistä 90 prosenttia arvioi, että työntekijät ovat työpaikalla yhtenäinen joukko, joka tukee luottamusmiestä ainakin joissakin tilanteissa. Rivijäsenet sen sijaan kokevat asian toisin: heistä vain noin puolet kokee työntekijät edes joissakin asioissa yhtenäiseksi joukoksi ja peräti kolmannes ei osaa ottaa asiaan kantaa.

Sukupolvenvaihdos käynnissä

Luottamustehtävissä olevien sukupolvenvaihdos on SAK:n järjestötutkimuksen mukaan täydessä vauhdissa. Vauhdikkaimmin luottamustehtävät ovat vaihtuneet teollisuuden työpaikoilla. Teollisuuden luottamusmiesten osuus on noussut viidessä vuodessa kymmenellä prosentilla 65 prosenttiin kaikista SAK:laisista luottamusmiehistä. Yksityisten palvelualojen ja liikenteen luottamusmiesten osuus on vastaavasti laskenut seitsemällä prosentilla 14 prosenttiin. Naisia kaikista luottamushenkilöistä on noin kolmannes ja heidän osuutensa on kymmenessä vuodessa hieman laskenut.

Sukupolvenvaihdos näkyy muun muassa lisääntyneenä kiinnostuksena ay-koulutukseen. Luottamusmiehistä reilu kolmannes on osallistunut edeltäneen kahden vuoden aikana ay-liikkeen järjestämään koulutukseen. Viisi vuotta sitten koulutukseen oli osallistunut 29 prosenttia luottamusmiehistä.

Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on viime vuosina parantunut erityisesti keskisuurilla 30–99 hengen työpaikoilla. Kaikista SAK:laisista luottamusmiehistä 31 prosenttia on tämän kokoisella työpaikalla. Repaleisin luottamusmiesverkosto on pienillä alle 30 hengen työpaikoilla. Vielä kymmenen vuotta sitten SAK:laisista luottamusmiehistä puolet oli pienillä työpaikoilla, nyt heidän osuutensa on 37 prosenttia. SAK:laisista noin puolet työskentelee alle 30 hengen työpaikoilla.

Yhä useampi haluaa jatkaa

Raportin mukaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen halukkuus jatkaa tehtävässään on viiden vuoden takaiseen verrattuna lisääntynyt, mikä myös osaltaan kielii sukupolvenvaihdoksesta. Halukkuutta jatkaa tehtävässä lisännee myös se, että luottamustehtävää ei koeta enää yhtä raskaaksi kuin takavuosina. Rasittavimmaksi luottamusmiehet nimeävät työnantajan kielteisen suhtautumisen ja työntekijöiden välinpitämättömyyden. Työntekijöiden ylimitoitetut odotukset ja tehtävän yksinäisyys rasittavat hieman aiempaa enemmän.

Työsuojeluvaltuutetut kokevat rasittavimmaksi työntekijöiden välinpitämättömyyden ja tehtävän raskauden, kun sitä hoitaa oman työn ohella.

Luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja auttaa jaksamaan työtovereilta saatu tunnustus ja tuki, sekä asioiden saaminen eteenpäin. Tärkeäksi koetaan myös liiton tarjoama tuki, kehittymismahdollisuudet tehtävässä sekä tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan.

Jyrki Helin kehottaa ay-liikettä tietoisesti edistämään sukupolvenvaihdosta tuomalla esiin luottamustehtävien palkitsevia puolia. Liittojen tarjoamaa palvelua ja tukea tulisi kehittää niin, että luottamustehtävän hoitamiseen liittyvää byrokratiaa voitaisiin entisestään keventää. Työsuojeluvaltuutetuille merkittävä parannus olisi tehtävän hoitamiseen tarvittavan ajan lisääminen.

Pirjo Pajunen