"Ehdottomasti oli. Valmistuin pari vuotta sitten, eikä töitä oikein löytynyt. Silloin sain Idean isolla iillä.

Ensin kuitenkin vähän taustaa, ideat kun eivät tule tyhjästä vaikka ne omasta päästään ottaisikin.

Ensinnäkin isäni kaatui. Pahemmin ei onneksi käynyt, mutta ajattelemaan tapaus pani.

Talvethan ovat nykyisin aivan kamalia. Jalkakäytävillä on iljannetta, paannetta, uhkua, alijäähtynyttä vettä, mustaa jäätä, räntää, sohjoa. Yritä siinä sitten pysyä pystyssä.

Tuhat suomalaista menehtyy vuosittain kaatumisen uhreina. Jos lonkka murtuu, jo pelkkä hoito maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Liikuntapaikoista on pulaa. Vuoroista taistellaan, seurat vievät parhaat päältä eikä kuntoilija mahdu sekaan. Salimaksut kohoavat. Puolet liikuntahalleista on kattoremontissa.

Liikkua kuitenkin pitää, muuten rapistuu ja lihoo ja taas aiheutuu kustannuksia.

Vastauksemme on shop-hop, suomeksi soppihoppi.

Suomihan on täynnä kuivaa, lämmitettyä, viihtyisää, monipuolista ja käyttäjälle käytännössä ilmaista tilaa.

Joka ainoassa kaupungissa ja puolessa kirkonkylistä on vähintään hehtaarin kokoinen marketti kohtuullisen matkan päässä asutuksesta.

Niiden tilat tulisi viivyttelemättä saattaa palvelemaan kuntoliikuntaa ja kansanterveyttä.

Liukastelematonta liikuntaa tarvitsevat kootaan yhteiskuljetuksin sopivan kokoiseen markettiin. Super on yleensä riittävä, mutta hyper tietysti puolta parempi. Siellä missä Ikea jo on, sinne voi ohjata raskaan vaeltelun ja kevyen voimailun harrastajat.

Soppihoppimarketin ihannemitat ovat: pituus vähintään kaksisataa metriä, leveys ainakin sata.

Hopin perussuoritus on yksinkertainen rivakka patikointi päätyseinästä päätyseinään, toki eri käytäviä ja hyllykköjen välejä hyväksi käyttäen. Kaksisataametrisessä tilassa viidestä niin sanotusta seinäyksestä kertyy siis käännöksineen ja väistelyineen runsas kilometri.

Tällaista suoritusta sanomme "määrämittaiseksi".

Ostoskärryt ovat tarvittaessa oivallinen apu ja tuki.

Juoksuaskeleet eivät soppihoppiin kuulu, ei myöskään tungoksessa pujottelu. Hoppi on rauhanomainen laji.

Jossain päin esiintyneistä rollaattoriralleista liittomme sanoutuu jyrkästi irti, samoin Torinon kisojen jälkeen yleistyneestä niin kutsutusta muropaketticurlingista.

Sen sijaan suoritusta voi vaateosaston vastaavan hoitajan luvalla monipuolistaa rekkiriipunnalla.

Olemme suositelleet marketeille myös hoppailijoille tarkoitettujen ylikorkeiden ja ylileveiden venyttely- ja kurotteluhyllyjen sijoittamista sinne tänne reitin varrelle.

Nopeutta ja reagointiherkkyyttä kehittävät aivan hyllyn reunalle sijoitetut ja hipaisusta putoavat astiastot sekä vähäisestäkin tärähdyksestä sortuvat säilykepurkipinot.

Lisää vaihtelevuutta hoppiin saa yhdistämällä siihen mukailtuja suunnistusosioita ja klassista kuurupiiloa esimerkiksi niin, että joku hoppailijoista on olevinaan eksyksissä ja muut koettavat löytää hänet ennen sulkemisaikaa. Kuulutuksella ei saa kutsua.

Erityisesti rakennus- ja rauta-alan tarjoamissa tiloissa on aikaa saatu kulumaan aarteenetsintäleikin hoppailusovelluksen parissa. Liikuntatuokion vetäjä on antanut ryhmälle tehtäväksi etsiä esimerkiksi "lohenpyrstöliitossinkilän", henkilökuntaa on pyydetty pysyttelemään edelleen tavoittamattomissa ja sinkilän ensimmäisenä löytäneelle on luvattu tuhannen euron palkinto.

Kaikilla on verrattoman hauskaa, kun vetäjä lopulta paljastaa, ettei mokomaa sinkilää ole olemassakaan. Usein harjoitus päättyy vauhdikkaaseen hippaleikkiin, jossa jokainen tosiaan yrittää parastaan.

Alkuaan soppihoppi oli siis liukkaan kelin talvilaji, mutta moni harrastaja on alkanut jatkaa kuumimpaan kesään. Kun ulkona on kolmenkymmenen asteen helle, viihtyisän viileä liikuskelualue löytyy varmimmin tutun hoppimarketin pakastealtaiden ja maitotuotekaappien lähettyviltä.