Näin muistelee 15 vuoden takaisia aikoja Vladimir Fishin, Novgorodin alueen ammattiyhdistysfederaation puheenjohtaja.

– Olin käynyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti 1970-luvulla ay-akatemian ja siellä meille oli hiukan luennoitu ammattiyhdistysten toiminnasta kapitalistisissa maissa. Kun villi kapitalismi vyöryi meille, oli niistä opeista hyötyä.

– Ei voi sanoa, että vieläkään olisimme kunnolla kotiutuneet uusiin oloihin. Mutta paljon on opittu. Uusia, kyvykkäitä aktiiveja on tullut mukaan. Luulen, että kyllä me vielä opimme toimimaan kapitalismin keskelläkin.

Nuorisoa houkuteltu mukaan

Vladimir Fishinin toimisto sijaitsee "ammattiyhdistysten talossa", josta tosin enää osa on ammattijärjestöjen käytössä. Monta huonetta on pitänyt antaa ulkopuolisille vuokralle, kun ei ole enää ollut varaa pitää kaikkea itsellä.

Novgorodin alueella on 120 000 ay-liikkeen jäsentä ja Fishin laskee järjestäytymisprosentiksi noin 70. Vanhemmat työntekijät kuuluvat usein ammattiliittoon "vanhasta muistista", mutta nuoria pitää osata houkutella mukaan.

– Tällaisia esitteitä me olemme jakaneet nuorille työntekijöille. Ja tulostakin on tullut, Fishin sanoo ja esittelee värikästä brosyyriä.

Hauskasti kuvitetussa esitteessä lukee iloisin kirjaimin:

"Sateelta suojaa sateenvarjo, AIDSilta suojaa kondomi ja työnantajilta suojaa ammattiyhdistys."

Varmemmaksi vakuudeksi esitteeseen on kiinnitetty käyttövalmis kondomi. Jo on ihme, ellei mene oppi perille…

– Olemme järjestäneet nuorille konsertteja ja kutsuneet heitä seminaareihimme. Olemme saaneet arvokasta ohjausta Ruotsin toimihenkilöliitolta. He ovat kertoneet meille kädestä pitäen, kuinka järjestäytymispropagandaa pitää harrastaa.

Vladimir Fishinin mielestä ei ole niinkään helppoa muuttaa kymmenien miljoonien jäsenten ay-federaatiota, joka on tottunut toimimaan osana kommunistihallintoa, todelliseksi palkansaajien etujärjestöksi. Vanhat ajatustottumukset istuvat lujassa.

– Keskusjärjestössämme on jo uusia ihmisiä, jotka ymmärtävät uudet olot. Vaikka on siellä vielä paljon menneisyydenkin miehiä…

Palkkarästit historiaa

Kuluneiden 15 vuoden aikana palkansaajien asema on Vladimir Fishinin mielestä kaikesta huolimatta jonkin verran kohentunut Venäjällä. Esimerkiksi pahamaineisia palkkarästejä, joista puhuttiin vielä muutama vuosi sitten, ei enää käytännössä ole.

Myös kirjekuoripalkat ovat vähentyneet, vaikka toisinaan yhä työntekijöille maksetaan vain minimipalkan suuruinen tili virallisesti ja loput pimeästi käteen.

– Jotkut työntekijät luulevat, että on heidän etunsa saada osa palkka pimeänä käteen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun heille lasketaan kertynyttä, työeläkettä he kuitenkin huomaavat, että parempi olisi sittenkin ollut saada koko palkka virallisesti.

Venäjän ay-liike ei ole vielä onnistunut levittäytymään läheskään kaikkiin uusiin ulkomaisiin yrityksiin. Jos vanhoissa venäläiskombinaateissa ammattiliittokomiteat vielä toimivatkin, niin ulkomaisten investoijien uusiin firmoihin on ollut vaikea päästä.

– Esimerkiksi Dirolin purukumitehtaalla työnantaja on sanonut väelle, että ei teidän mitään ammattiyhdistystä kannata perustaa, kun me maksamme teille niin hyvää palkkaa ja pidämme muutenkin niin hyvää huolta. Monet työntekijät uskovat tällaisia puheita.

– Uudet venäläiset liikemiehet käyttäytyivät aluksi erittäin tylysti työntekijöitään kohtaan. Nyttemmin he ovat selvästi "sivistyneet". Ovat ilmeisesti tajunneet, että porkkana on sittenkin parempi kannustin kuin keppi.

Esa Tuominen
Novgorod