Nykyiset hieman yli satatuhatta maahanmuuttajaa ovat kuitenkin vielä pieni määrä koko väestöstämme. Meidän on nyt hyvä aika totutella uuteen tilanteeseen ja miettiä hyviä käytäntöjä, jotta tulijat tuntisivat olevansa tervetulleita ja vaikeilta ristiriidoilta vältyttäisiin.

Työelämässä se tarkoittaa sitä, että työvoiman tarpeesta vallitsee yksimielisyys, että tulijat esitellään luottamushenkilöille ja että koko työyhteisöä perehdytetään maahanmuuttajien tapoihin ja kulttuureihin.

SAK:n hallinnoiman Petmo-projektin haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että lähes poikkeuksetta henkilöstön edustaja, luottamusmies, on osaton nykyisissä perehdytysprosesseissa. Maahanmuuttajille sattuneet vakavat työtapaturmat kertovat siitä, että puutteita on myös työsuojeluperehdytyksessä.

Ay-liikkeessä on totuttu ajattelemaan, että työn kautta pääsee parhaiten kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Työhönotossa esiintyy yllättävän paljon syrjintää eikä työsuhdetta siten pääse edes syntymään. Syrjintää esiintyy paitsi etnisen taustan perusteella, melko paljon myös iän, vajaatyökykyisyyden, sukupuolen tai sukupuolisen suuntautumisen suhteen.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on nyt noin 28 prosenttia, mutta nousee joissakin etnisissä ryhmissä jopa 60 prosenttiin. Työnantajat vaativat palkattavilta hyvää suomen kielen taitoa. Sitä ei nykyinen kotouttamisjärjestelmämme tuota, varsinkin kun se sivuuttaa työperäisesti maahan tulijat. On resurssien tuhlausta, että maahanmuuttajat toimivat monesti osaamistaan vaatimattomammissa työtehtävissä. Muualla suoritettu ammatillinen koulutus pitäisi voida täydentää ja muuntaa Suomen oloihin.

Toistaiseksi Suomeen on tultu lähinnä humanitäärisistä syistä pakolaisina tai perhesyistä. Työperäisen maahanmuuton osuus on ollut vain 5–10 prosenttia koko maahanmuutosta.

Miksi maan hallitus on laatinut maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa mietitään toimenpiteitä työperäisen maahanmuuton edistämiseksi? Meillä on vielä paljon pitkäaikaistyöttömyyttä ja moni menettää edelleen työnsä tuotannon siirtyessä halvemman kustannustason maihin?

Väite työvoimapulasta voi monesta tuntua haihattelulta ja jopa loukkaavalta. Tulevaisuudesta ei kukaan pysty varmuudella sanomaan, mutta tosiasiat väestön ikärakenteesta ovat kiistattomia. Suomen tavoin koko ikääntyvä Eurooppa pohtii, miten työvoima riittää tulevaisuudessa. Myös Venäjällä ollaan pian samassa tilanteessa. Suomessa ikärakenne muuttuu muita maita aiemmin. Jo kahtena vuonna meillä on poistunut työmarkkinoilta enemmän ihmisiä ikääntymisen vuoksi kuin uusia ikäluokkia on ollut tulossa.

Ensisijaisesti meidän tulee pyrkiä työllisyysasteen nostamiseen. Tämä koskee sekä jo maassa asuvia maahanmuuttajia että kantaväestöä. Kaikkien kohteleminen yhdenvertaisesti on suuri haaste.

Yhdenvertaisuussuunnitelmat velvoittavat nyt vasta viranomaisia. Niiden laajentaminen koko työelämään, myös yksityissektorille, on lähivuosina välttämätöntä.

Syrjinnässä tavoitteemme on nollatoleranssi. Jokaiseen on sovellettava samoja työ- ja palkkaehtoja. Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan ja kehittyä ammatissaan.

Haaste koskee myös ay-liikkeen omaa toimintaa.

Mitä maahanmuuttajat sitten odottavat ay-liikkeeltä?

Eivät mitään sen kummempaa kuin muutkaan jäsenet, vaan koulutusta, palvelua, asioiden hyvää hoitoa. Järjestötoimintamme voi osaltaan edistää kotoutumista. Ay-liike voi tarjota foorumin luonnolliselle kohtaamiselle ja ystävyydelle. Ennakkoluulot hälvenevät heti, kun itse tuntee jonkun maahanmuuttajan.

Kirjoittaja toimii koordinaattori-suunnittelijana
Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön, Petmo-hankkeessa