Eurooppalaiset juovat alkoholia eniten maailmassa. WHO:n resepti haittojen
vähentämiseksi on mm. järkevä veropolitiikka. Mikä on tilanne Suomessa?
Valitettavasti suuntaus on sama, alkoholin kulutus on lisääntynyt jyrkästi. Kun
suomalaiset 60-luvulla joivat vuodessa kolme litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden,
niin nykyään suomalaiset juovat lähes 11 litraa – ja trendi on nouseva.
Alkoholijuomaveron alentaminen lisäsi tilastoitua kulutusta valtionvarainministeriön
mukaan 6,9 prosenttia 2004 verrattuna edelliseen vuoteen. Tilastoimattoman kulutuksen
kasvu oli tätäkin voimakkaampaa, 23,5 prosenttia. Kokonaiskulutus lisääntyi lähes 10
prosenttia. Kehityssuunta ei ole yllätys. Monet asiantuntevat tutkijat ovat toistuvasti
varoittaneet alkoholin kulutuksen lisääntymisen kielteisistä seurauksista.
Alkoholiveron alentaminen ei ollut pakko, vaan poliittinen valinta ja päätös. Sen
tarvetta perusteltiin esimerkiksi matkustajatuonnin kasvulla Virosta ja muualta
Euroopasta. Nyt päätöksen takana olleet poliitikot ovat olleen hyvin hiljaa, aivan kuin
häpeäisivät tehtyjä päätöksiä.
Alkoholijuomaveron alentamisen sosiaali- ja terveyspoliittista vaikutuksista ei ole
vielä tilastoitua tietoa. Alkoholinkäytön haittavaikutuksista – terveydellisistä,
sosiaalisista ja taloudellisista – on kuitenkin runsain määrin todisteita ja
tutkimustuloksia. Ne koskettavat niin yksilöitä, työpaikkoja kuin koko yhteiskuntaakin.
Mutta pelkkä akateeminen keskustelu ei riitä, vaan asialle on tehtävä jotakin. Jo sen,
että yli 100 000 lasta kärsii vanhempiensa alkoholinkäytöstä, pitäisi avata
päättäjien silmät.
Samalla kun Suomessa tehtiin poliittinen päätös, joka houkuttelee ihmisiä
ryyppäämään enemmän, päätettiin myös sosiaali- ja terveysministeriön
koordinoimasta valtakunnallisesta Alkoholiohjelmasta 2004–07. Alkoholiohjelma on
hyvä, mutta samanaikainen alkoholiveron raju laskeminen on kaksinaamaista. Asia on
havahduttanut myös työmarkkinaosapuolet. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat
alkoholiohjelmaan liittyen päättäneet toimenpiteistä ja suunnitelmista, joilla
pyritään ennaltaehkäisemään alkoholin haittavaikutuksia. Asiasta on laadittu
raportti.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat niin ikään käynnistäneet oman hankkeen, jolla
uudistetaan alun perin vuodelta 1973 peräisin olevaa hoitoonohjaussuositusta. Asia on
työnantajille hieman arka, koska ne pelkäävät mahdollista kustannusten ja vastuun
kasvua. Keskustelut ovat tähän mennessä olleet asiallisia. Yhteinen näkemys on myös
ennaltaehkäisevien toimien tärkeydestä. Tulokset jäisivät laihoiksi, jos
uudistettaisiin vain hoitoonohjausjärjestelmää ilman työterveydenhuoltoon
liitettäviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
SAK on tarttunut ongelmaan työmarkkinajärjestöistä aktiivisimmin. Järjestö on
käynnistänyt yhdessä Elämäntapaliiton kanssa projektin, jonka tarkoituksena puuttua
ennaltaehkäisevästi alkoholiongelmiin työpaikoilla. Hanketta rahoittaa
Raha-automaattiyhdistys
ja se on saanut hauskan ja kuvaavan nimen "Huugo". Olisi toivottavaa ja hankkeen
vaikuttavuuden kannalta tärkeää, että myös STTK ja Akava liittyisivät hankkeeseen
omalla merkittävällä painoarvollaan. Hanke on vielä niin alkuvaiheessaan, että
yhteisiin talkoisiin ehtii mukaan. Projektista löytyy lisätietoja osoitteesta www.taitolaji.fi.
Sillä aikaa kun odottelemme päättäjiltä ratkaisuja järkevistä toimista
alkoholinkäytön vähentämiseksi, voi kukin miettiä omalla tahollaan suhdettaan
alkoholiin. Kippis raittiimmille ajoille ja kuivahkoa kesää kaikille!