Aihetta pohdiskeli elinkeinoelämän etujen vartija tieteen tekijöiden lehdessä otsikolla "Eläkeläisistäkö äänestäjien enemmistö?" ja selosteli suopeaan sävyyn nobelisti Friedrich Hayekin mietteitä puolen vuosisadan takaa.

Herra Hayek tuumiskeli, mitä vaikutusta esimerkiksi verotukseen on sillä, että äänestäjissä on eläkeläisiä, julkisen tuen varassa eläviä ja verotulosta palkkansa saavia virkamiehiä, ja mitä tapahtuisi, jos heitä ei uurnille päästettäisikään.

Uutisointi oikoi muutaman mutkan, ja kansa pääsi parahtamaan.

Eläkeläisiltä vaaditaan pois äänioikeutta!

Maan toiseksi aktiivisin eläkeläinen Mauno Koivisto näkyy kysyttäessä arvioineen, että koko ehdotus menee vahvasti huumorin puolelle.

Niin että ei kun valmiille!

Varmuuden vuoksi vielä laajakaistayhteys useimpien asioiden päivystävään dosenttiin, erikoistutkija Varma N. Valppaasen.

"Korostan, että liikun taas täysin teoreettisella tasolla."

Totta kai.

"Ei saa tulla hutkimaan kävelysauvoilla eikä nakella pilleripurkkeja. Rollaattorikin voi tehdä pahaa jälkeä."

Tuskin kukaan teitä niin vakavasti ottaa.

"Ensiksi toteaisin, että äänioikeuden voi rajata kovin monenlaisin perustein. Se, mikä milloinkin on tarkoituksenmukaisin, riippuu tietysti tarkoituksesta."

"Sinällään äänioikeuden rajaaminen on kyllä tehokas keino vaikuttaa kehityksen suuntaan. Tästähän saatiin erinomainen vahva näyttö taannoin Floridasta, ja tulokset tiedämme."

"Joskus on ollut tarkoituksenmukaista jopa se, ettei ole äänestetty ollenkaan, mutta yleensä ei verotus ole siitä keventynyt. Kertyneet varat eivät kyllä ole ohjautuneet varsinaiseen kansantalouteen vaan esimerkiksi hallitsijan hajuvesiin ja hevosiin, peruukkeihin ja kunniakkaisiin sotaretkiin, joilla on tuotettu vuosilukuja koululaisten riesaksi ja kartutettu yksityistä omaisuutta."

"Joissain kulttuureissa vain vanhimmat ovat saaneet äänestää. Joskus äänioikeus on kytketty maaomaisuuteen tai muuhun varallisuuteen. Antiikin toreilla saivat huudella vain joutilaat miehet, naiset ja orjat murjottivat. Käräjillä saattoi mennä kansalaisluottamus, jos pimitti veroja muutaman miljoonan."

"Onhan näitä ratkaisuja keksitty, niin että avoimin mielin etsivällä on mistä valita."

Koko tämänkertaisen rutinan taustalla taisi olla huoli siitä, että viime kunnallisvaaleissa äänestäneiden keski-ikä oli rapiat 49 vuotta ja että nuoria ei toimitus kiinnostanut.

Ihan vain teoreettisesti, olisiko oikeus otettava niiltä, jotka sitä käyttävät, jotta ne, jotka sitä eivät käytä, saisivat paremmin äänensä kuuluville?

"Kadehdittavan sekavasti kysytty. Vastaan, että ehkäpä tai ehkä ei sittenkään."

Kansanedustaja ja puolueensa puheenjohtaja ennätti viimeisimmän kahakan kestäessä ehdottaa, että äänioikeuden ikäraja siirrettäisiin viiteentoista vuoteen, koska sen ikäiselle lankeaa rikosvastuukin.

"Kuulostaa johdonmukaiselta."

Entäs se takavuosien ajatus, että myös lapsille annettaisiin vaaleissa ikioma ääni?

"Kannatan lämpimästi. Toki olisi varmistettava, että kaikkein nuorimmatkin pääsevät valitsemaan täysin itsenäisesti ja vapaasti. Äänten osto ja kaikenlainen painostus on estettävä."

"Karamellien, purukumin ja makeiden juomien jakelu on estettävä vähintään kilometrin säteellä vaalihuoneistosta. Vanhemmilta ja päiväkotien henkilökunnalta olisi kiellettävä kaikenlainen viekoittelu ja johdattelu. Ei enää sellaisia vihjailevia leikkejä ja lauluja kuin ’Maamies peltoon pehmeään’ tai ’Kolme iloista rosvoa’. Jos lasten oleskelutiloissa on kukkasia, ne eivät voi olla ainakaan punaisia neilikoita eivätkä ruiskaunokkeja."

"Esikoulun ja ehkä vielä ala-asteenkin matematiikan tunteja on valvottava, jotta opettaja käyttää tasapuolisesti kaikkia numeroita, kun niiden piirtämistä harjoitellaan. Kuvaamataidon tunneilla on huolehdittava siitä, että ainakin punainen, sininen ja vihreä ovat yhtäläisesti esillä."

"Vaalikyyditystä on oltava tarjolla pulkilla ja rattailla, ja peitteitä on varattava. Ravinsa ravanneet hevoset saisivat uuden mahdollisuuden varsinkin tyttöjen kunnallisina vaaliavustajina. Nythän niitä ei huolita edes makkaratehtaalle."