vane.jpg (302 bytes)

kol.jpg (3306 bytes)

Helena Pentti, SAKHelena Pentti

Tupon verot ja palkat

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Varallisuusveron poistamista lukuun ottamatta tulopoliittiseen sopimukseen liittyvä veroratkaisu vuosille 2005–07 noudattaa perinteistä mallia: veronkevennykset toteutetaan valtion tuloveroasteikkoa ja ansiotulovähennystä muuttamalla. Uutta ratkaisussa on se, että ensi vuonna toteutuva ansiotulovähennyksen korotus vähentää suoraan valtion verotuloja, eikä enää vaikuta kunnallisverotukseen. Tästä syystä ero kuntien päättämän tuloveroprosentin (verojen osuus verotettavasta tulosta) ja todellisen kunnallisveroasteen (verojen osuus veronalaisesta tulosta) välillä ei enää kasva ainakaan ansiotulovähennyksen johdosta.

Vuonna 2007 valtion tuloveroasteikon rakenne muuttuu, kun asteikon kaksi tuloluokkaa yhdistetään. Viimeksi valtion tuloveroasteikon luokkia vähennettiin vuoden 2001 verotuksessa. Valtion tuloveroasteikon progressiivisuus vähenee, mutta samalla valtionverotuksen ansiotulovähennyksen muutokset lisäävät verotuksen progressiivisuutta. Muutosten seurauksena palkansaajien verojen jälkeen käteen jäävä tulo nousee melko tasaisesti eri tulotasoilla.

SAK:n tavoitteena on ollut asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen kasvattaminen supistamalla omavastuuta siten, että pieni- ja keskipalkkaisten käteen jäävä tulo kasvaisi jonkin verran muita enemmän. Tämä olisi ollut erityisen sopiva malli tällä tulokierroksella, kun palkkaratkaisun solidaarisuus jäi aiempaa vähäisemmäksi. Myöhemmin nähdään, kasvavatko palkkaerot sopimuskauden aikana.

Kuluvan vuoden ansiotulojen veronkevennykset ovat pienemmät kuin vuosina 2006 ja 2007. Jos ansioiden nousua ei oteta huomioon, verojen jälkeen käteen jäävä tulo kasvaa kuluvana vuonna noin puoli prosenttia veroratkaisun seurauksena. Kun tulojen kasvu (myös ns. palkkaliukuma) otetaan huomioon, veroratkaisu keskimäärin kompensoi ansioiden noususta aiheutuvan verotuksen kiristymisen ja käteen jäävä tulo kasvaa noin kolme prosenttia. Yli 53-vuotiailla verotus kuitenkin kiristyy työeläkemaksun korotuksen johdosta, mutta vastikkeeksi heille kertyy eläkettä aiempaa enemmän. Myös kuntien tuloveroprosentin nousu kiristää verotusta.

Ensi vuoden veroratkaisulla kompensoidaan sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta johtuvaa maksukorotusta. Alustavien arvioiden mukaan verojen jälkeen palkansaajan käteen jäävä tulo nousee noin puolitoista prosenttia, jos ansioiden nousua ei oteta huomioon. Kun ansioiden nousu huomioidaan, käteen jäävä tulo kasvaa kolme ja puoli prosenttia. Laskelmissa on mukana myös inflaatiotarkistus, jota ei voida pitää veronkevennyksenä. Koska palkankorotukset tulevat voimaan vasta kesäkuussa, lähes puolet sopimuskorotuksista näkyy vasta vuoden 2007 ansiokehitystilastoissa.

Vuoden 2007 veronkevennykset nostavat käteen jäävää tuloa runsaan prosentin (ilman ansioiden nousua). Viimeisen vuoden ansiokehitystä ei vielä tiedetä, koska sopimuskorotuksista päätetään vasta seuraavan tuloratkaisun yhteydessä. Ilman uusia sopimuskorotuksia käteen jäävä tulo kasvaa vajaat kolme prosenttia. Kaikkein pienituloisimmat tarvitsisivat nykyisen tupon jatkoksi solidaarisen palkkaratkaisun, jotta heidän asemansa ei heikkenisi. Loppuvuodesta mahdollisesti toteutuvien sopimuskorotusten vaikutus vuoden 2007 ansiokehitykseen jäänee kuitenkin pieneksi.

Kirjoittaja työskentelee ekonomistina
SAK:n yhteiskuntapoliittisella osastolla.

Palkkatyöläinen 1.3.2005 nro 2/05

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)