Vanhojen EU-maiden kansalaisista 31 prosentin mielestä työ vie heidän aikaansa liian paljon. Uudet EU-kansalaiset kokevat saman vielä pahempana: 34 prosentin mielestä työ on liian hallitsevaa, ja kolmesta hakijamaasta (Bulgaria, Romania, Turkki) yli 50 pros. on tätä mieltä.

Työn hallitseva ote turhauttaa ja vie aikaa muilta tärkeiltä elämän alueilta.

Vanhoissa ja uusissa EU-maissa, samoin kuin hakijamaissakin, jää perheelle liian vähän aikaa. (EU15 26%, uudet jäsenvaltiot UJV 20 %, kolme hakijamaata 3HM 29%). Myös harrastuksille jää liian vähän aikaa (EU15 43%, UJV 46%, 3HM 57%). Eurooppalaiset ennättävät omasta mielestään nukkuakin liian vähän (EU15 27%, UJV 24%, 3HM 24%).

Naiset vastaavat edelleenkin enemmän perheestä kaikissa 28 maassa, ja äidit ovat kotitöiden vuoksi rasittuneempia kuin isät (EU25 42%, 3HM 69 %).

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, Dublinin säätiö on ensimmäisenä tutkimuslaitoksena selvittänyt laajasti eurooppalaisten elinoloja ottamalla huomioon myös koulutusta, kotitalouksien rakenteita, asumista, terveydenhuoltoa ja työllisyyttä.

Elämänlaatututkimuksen ensimmäiset tulokset on julkistettu, analyyseja valmistuu vielä joulukuussa. Tulokset vahvistavat eurobarometrin havaintoja, mutta ensimmäisen kerran selvitys on tehty näin kattavasti.

Vanhojen jäsenvaltioiden ja uusien ja hakijamaiden välillä on selviä taloudellisia, sosiaalisia ja elintasoeroja. Samoin työolot ja terveystilanne ovat paljolti erilaisia.

Eurooppalaiset optimistisia

Tutkimus valottaa nyt uusia puolia laajentuneesta EU:sta. Monessa kohdin uusien jäsenmaiden tulokset ovat samankaltaisia vanhan EU:n kanssa.

Kaksi kolmasosaa EU-maiden (EU25+3) kansalaisista suhtautuu tulevaisuuteen optimistisesti ja ihmiset ovat ylipäätään tyytyväisiä elämäänsä.

Kun tyytyväisyyttä mitattiin asteikolla yhdestä kymmeneen (hyvin tyytyväinen = 10), tyytyväisimmät löytyvät Pohjolasta. Tanskan keskiarvo on 8,4, Suomen 8,1 ja Ruotsin 7,8. Baltian maiden keskiarvot ovat 5,9:n ja 5,4:n välillä. Vähiten tyytyväisiä ollaan Bulgariassa; maan keskiarvo on 4,4.

Yhteistä kaikille EU-maille on, että perheet ja ystävät ovat elämän tärkeimpiä tukipilareita.

Eroja löytyy sen sijaan asumismuodossa. Asunnon omistaminen on yleisempää uusissa jäsenvaltioissa (71 %) ja kolmessa hakijamaassa (67 %) kuin vanhoissa EU-maissa (60 %).

Vanhojen EU-maiden asuntojen omistajista yli kolmasosalla on velkaa, mutta asumis- ja ympäristöolot ovat uusia jäsenmaita selvästi paremmat.

Pelkoa työn puolesta

EU:n uusien maiden työntekijät ovat huolissaan työpaikkansa puolesta. Mahdollisesti työpaikan menettämistä seuraavan puolen vuoden aikana pelkäävät eniten hakijamaiden työntekijät (27%), toiseksi eniten uusien jäsenmaiden työntekijät (18%), vähiten pelkoa tunnetaan vanhoissa EU-maissa (7%).

Työoloissa on selviä eroja eri maaryhmien välillä. Työ stressaa ja on liian vaativaa EU-hakijamaissa, joissa 66 pros. on tätä mieltä (UJV 48%, EU15 47%). Työtään pitävät vaarallisena ja epäterveellisenä eniten uusien jäsenvaltioiden työntekijät (UJV 30 %, 3HM 27 %, EU15 14%).

Yllättävimpiä tuloksia olivat tutkijoiden mielestä kahden työn tekeminen etenkin Pohjoismaissa. Esim. pienipalkkaisiin Baltian maihin verrattuna Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tehdään melkein yhtä paljon kahta työtä ja selvästi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Syiden odotetaan selviävän myöhemmissä analyyseissa.

Hilkka Jukarainen

Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö,
Dublinin säätiö perustettiin 1975.
Säätiötä hallinnoidaan kolmikantaisesti: mukana ovat
EU:n ja työmarkkinajärjestöjen edustajat.
Nimensä mukaisesti se sijaitsee Dublinissa, Irlannissa. www.eurofound.eu.int