Tämänkertaiseksi tuposaaliiksi saatiin, jos pelkistetään, mukiin menevät palkankorotukset ja irtisanottaville oikeutta tekevä muutosturva, josta tuli suomalainen malli keskieurooppalaisesta irtisanottavien sosiaalisuunnitelmasta.

Parin neuvottelukierroksen mankelit läpi käynyt muutosturva vaihtoi hahmoaan matkan varrella melkoisesti. Kun ay-liike alun perin halusi nostaa irtisanomisten hinnan muun Euroopan tasolle, neuvottelutuutista tulikin ulos pois potkitun uudelleen työllistymistä avittava toimintamalli.

Kuluja, siis lisää irtisanomishintaa, mallista työnantajille kyllä jonkin verran seuraa, mutta rahaa turvan käytännön toteutukseen työvoimaviranomaisten on karhuttava myös veronmaksajilta. Vasta kokemus näyttää, pureeko paketti myös irtisanomisiin.

SAK:n laskelmien mukaan tupon palkankorotusten ja verojen kombinaation pitäisi tuottaa sopimuskaudella SAK:laisen perheen nettotuloihin vajaat 200 euroa lisää kuukaudessa. Palkkojen tulevaa ostovoimaa on jo vaikeampi laskea. Ilmeisesti puheet seitsemästä prosentista koko sopimuskaudella ampuvat kuitenkin yli, koska pitkään matalana pysynyt inflaatio osoittaa pillastumisen merkkejä niin USA:ssa kuin Euroopassakin.

Jo lähdössä tuposta jäivät ulos rakentajat ja paperityöläiset, merimiehet ja ahtaajat heiluivat kahden vaiheilla. Tupopalkkojen puolittainen prosenttilinja on taas osoittautunut katkeraksi palaksi pienipalkkaisille palvelutyöntekijöille.