EU:n talous- ja sosiaalikomitean jäsenen, SAK:n ekonomistin Peter J. Boldtin mielestä valmistelukunta sai sinällään paljon aikaan, mutta paljon on vielä keskenkin.

– Kaksi ensimmäistä osaa eli yleiset periaatteet ja toisena osana oleva perusoikeuskirja ovat suhteellisen hyvin kunnossa.

Vallankäytön muutoksissa valmistelukunnan puheenjohtaja, Ranskan entinen presidentti Valéry Gisgard d'Estaing piti päänsä ja toteutti suurten jäsenmaiden tahdon. Suuret maat vahvistivat valtaansa.

Valmistelukunnan piti selkeyttää unionin päätöksentekoa, mutta nyt tehdyn esityksen toimivuudesta ei ole varmuutta. Kysymyksiä aiheuttavat mm. uuden Eurooppa-neuvoston presidentin asema ja EU:n komission jäsenten jakaminen äänivaltaisiin ja äänivallattomiin komissaareihin.

Perusoikeudet osana lakia

Boldtin mukaan ay-liikkeelle oli erityisen tärkeää, että aikaisemmin erillisenä ollut EU:n kansalaisten perusoikeudet märittelevä perusoikeuskirja on nyt osa perustuslakia, sen toinen osa. Tällöin se myös sitoo jäsenvaltioita ja koko unionia oikeudellisesti. Näiden perusoikeuksien joukossa ovat mm. työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksia, mutta myös lakko-oikeus.

Tosin perusoikeuskirjan soveltamista on rajoitettu niin, että se koskee vain EU:n instituutioita. Jäsenvaltioita se koskee silloin, kun ne soveltavat EU-säädöksiä. Tulevaisuus näyttää, aletaanko perusoikeuspykälien nojalla säätää eurooppapuitelakeja eli tähänastisia direktiivejä, joilla sanoista voitaisiin tehdä todellisuutta.

Yksi uusi keino näiden aikaansaamiseen on se, että jatkossa miljoona EU-kansalaista "merkittävästä" määrästä jäsenmaita voi tehdä aloitteen komissiolle esim. uuden lain säätämisestä.

Lakko-oikeus on edelleenkin kirjattu esitykseen niin, että se voi tarkoittaa myös rajat ylittäviä lakkoja. Sen sijaan täsmällisiä esityksiä oikeuksista myös rajat ylittäviin myötätuntolakkoihin esitykseen ei hyväksytty. Vaikka perustuslain on d'Estaingin mukaan tarkoitus olla voimassa 50 vuotta, siihen ei haluttu kirjata myöskään oikeutta tehdä koko EU-alueen kattavia työehtosopimuksia.

Eurooppalainen ay-liike ei saanut esitykseen läpi myöskään sitä tavoitettaan, että työllisyys ja työllisyyspolitiikka oltaisiin huomioitu jatkossa unionin toiminnassa tasa-arvoisena talouden ja talouspolitiikan rinnalla. Talouspolitiikka kulkee ennen työllisyyttä.

Töitä edes entisenlaisen tasa-arvon eteen

Valmistelukunnan puhemiehistö koetti jättää esityksistään pois sellaisiakin asioita, jotka ovat jo aikaisemmin sisältyneet unionin tavoitteisiin ja toimintaan. Valmistelukunnassa saatiin tehdä töitä mm. sen eteen, että tasa-arvo säilyisi edes entisenlaisena tavoitteena unionin toiminnassa.

Samanlaisia pudotusesimerkkejä löytyy perustuslain kolmannesta osasta edelleen. Boldtin mukaan esityksessä on lukuisista kohdista poistettu velvoite pyytää asiasta lausunto talous- ja sosiaalikomitealta ennen kuin päätöksiä tehdään.

– Mitään perusteluja tälle ei ole esitetty, mutta vaikea sitä on työtapaturmanakaan pitää.

Talous- ja sosiaalikomiteaan kuuluu 220 erilaisten etujärjestöjen kuten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajaa eri jäsenmaista.

Korjattavaa löytyy vielä

Perustuslakiesityksen kolmas osa määrittelee täsmällisemmin sen, mitä unioni tekee niissä asioissa, joilla sille lain ensimmäisessä osassa on annettu toimivaltaa.

Kolmannen osan viimeisteleminen jäi valmistelukunnalta osin kesken ja se jatkaakin sitä vielä kesätöinä heinäkuussa. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n mielestä tarvetta ei kuitenkaan ole vain teknisiin muutoksiin ja kieliasun tarkistamiseen. Myös Boldt arvioi, että lokakuussa alkavassa hallitustenvälisessä konferenssissa joudutaan palaamaan vielä moniin kolmannen osan kohtiin.

Myös Suomen hallitus luottaa mahdollisuuksiin saada esitykseen vielä muutoksia hallitustenvälisissä neuvotteluissa, koska konferenssilla on lopullinen valta yksimielisesti sopia uudesta perustuslaista. Hallitusta kivistävät etenkin uusi presidentti, EU:n komissioon kaavaillut muutokset sekä suljetun puolustusyhteistyön aloittaminen.

Hallitustenvälisen konferenssin pitäisi saada lopullinen laki valmiiksi ensi kevääseen mennessä, jonka jälkeen se pitää vielä hyväksyä kaikissa jäsenmaissa.

Heikki Lehtinen