Kaikista vähittäiskaupan palkkalaisista silpputyötä teki 52 pros. Yksityisten palveluiden toiseksi suurimmalla alalla, hotelleissa ja ravintoloissa vastaava osuus oli yli 34 pros., siivouksessa yli 37 ja vartioinnissa yli 17.

Tutkimusvuonna useampi kuin joka kahdeksas työllinen eli yhteensä 288 000 palkkalaista teki normaalia lyhyempää työaikaa. Kauhasen tarkastelemilla neljällä alalla heistä työskenteli yli 90 000. Julkisissa palveluissa osa-aikalaisten osuus oli 16 pros.

Tällä haavaa pätkätyöläisiä on maassa jo 330 000 eli noin kuudennes työllisistä ja heidän lukunsa kasvaa nopeasti.

Tilastokeskuksen maaliskuun työllisyyskatsauksen mukaan pätkäläisiä oli tullut vuodessa lisää peräti 39 000 ja kokoaikaisten työsuhteiden määrä supistunut samassa ajassa 31 000.

Pätkää pakosta

Sekä yleensä että palvelualoilla silpputöitä tehdään meillä pakon edessä muuta EU:ta huomattavasti useammin. Kaupassa osapäivään joutui kokoaikatyön puutteessa tyytymään 55 , mara-alalla 51, siivouksessa 37 ja vartioinnissa 33 pros. työväestä. Jos luvuista puhdistetaan opiskelijat, pakkopätkää teki kaupan ja ravintoloiden naisista noin 70 pros.

Toiseksi yleisin pätkätyöperuste oli kaupassa ja ravintoloissa opiskelu, mutta millään tutkituista neljästä alasta esim. lastenhoidolla ei — toisinkin kuin EU:ssa — ollut juuri merkitystä.

Pätkäläisten halukkuudessa tehdä kokopäivätyötä kaupan, ravintoloiden ja vartioinnin ammateissa ei ole valittamista. Esim. mara-töissä kokopäiväiseksi haluaisi melkein kaksi kolmesta osa-aikaisesta ja kaupassakin joka toinen. Kokopäivätyö siivoajana kiinnosti kuitenkin vain joka viidettä.

Kokoaikaisten halu siirtyä silppuun jäi Kauhasen selvityksessä lähes olemattomaksi, vajaaseen 10 prosenttiin. Osa-aikaisista viitisen prosenttia on tyytyväinen saamiinsa tunteihin.

Siivoajista lähes joka kolmas tekee alla 19 tunnin viikkoja, kaupassa joka kahdeksas ja ravintoloissa joka 14:s. Lähes joka toinen kaupan pätkäläinen saa viikkotunteja sentään 30—34, mutta mara-töissä vain joka kahdeksas ja siivouksessa joka 17:s.

Siivoojalle 640 euroa/kk

Pätkäläisille maksetaan lähes poikkeuksetta tehtyjen tuntien mukaan ja he tienasivat tutkimuksen aikoihin kaupassa keskimäärin 1 060, ravintoloissa 1 010, siivouksessa 640 ja vartioinnissa 820 e/kk.

Kaksi osa-aikaista siivoojaa kolmesta joutui jatkamaan päätyönsä euroja muilla tulonlähteillä, ravintola- ja vartijaväestä lähes joka toinen ja kaupassakin useampi kuin joka neljäs. Tienestejä täydensi useimmiten toinen työ, asumis- ja opintotuki ja soviteltu työttömyyskorvaus.

Työnantajat vastasivat Kauhaselle käyttävänsä osa-aikatyötä lähinnä kustannusten, pitkien aukioloaikojen ja työvoimatarpeiden vaihtelun vuoksi. Työnantajien mukaan palkollisten toive päästä silpputöihin on myös yleistä, ja esim. ravintoloissa melkein viidennes olisi pätkäläinen omasta tahdostaan. Työntekijöistä halukkaiksi ilmoittautui tutkimuksessa kuitenkin vain kuusi prosenttia.