Jotta työpaikkatavoite voisi onnistua, talouden tulisi kasvaa vahvasti koko vaalikauden ajan. Mikäli kasvussa ja muissa työllisyystoimissa pärjätään, hallitus ei pidä mahdottomana 75 pros. työllisyysastetta joskus 2010:n tienoilla.

Nyt päällä lepäävää suhdannetaantumaa ja kasvavaa työttömyyttä hallitus aikoo lääkitä vielä ennen kesälomia lisäbudjetilla, jossa luvataan mm. korottaa työvoimapolitiikan ja muita työllisyyttä tukevia menoja, aikaistaa julkisinvestointeja ja tukea valikoidusti uusia yksityisiä hankkeita.

Lisäbudjetin yhteydessä tehdään päätöksiä myös verojen kevennyksistä, joita koko vaalikaudelle on luvassa vähintään 1,12 mrd. euroa. Jos talouden värkeissä on varaa, putoavat verot vielä lisää kauden loppupuolella, hallitus lupailee. Koko vaalikauden menolisäysten katto olisi veronalennusten suuruinen.

Kasvua aiotaan ohjailla niin, että se työllistäisi aikaisempaa enemmän. Sama tähtäin on myös veropuolella, jossa huojennuksia suunnataan korostetusti pieni- ja keskituloisille ja kohdennetusti pienipalkkaisten alojen työnantajamaksuihin. Myös alv:tä luvataan uudistaa työllisyyttä tukevalla tavalla pyrkimällä esim. ruokatarjoilussa 22 pros. verokannasta 17:ään.

Keskustan uusi mantra, Holmin-Vihriälän malli pienipalkkaisen työn työnantajamaksuista otetaan pikatutkintaan. Jos malli voidaan toteuttaa lisäämättä pätkätyötä ja keinottelua, se tulisi käyttöön ensi vuonna.

Hallitus lupaa edistää työvoiman osaamista tuntuvin aikuiskoulutuspanoksin. Samalla se työskentelee "määrätietoisesti" myös luodakseen alikoulutetuille enemmän työpaikkoja.

Jotta suomalaisfirmojen iskukyky maailmalla säilyisi, pääoma- ja yritysvero putoaa 29:stä 27:ään prosenttiin jo tänä vuonna tehtävillä päätöksillä. Samalla luovutaan yhtiöveron hyvityksestä ja pannaan osingot verolla, mutta niin, ettei pk-firmojen verotus kiristy.

Kuntien taloutta vahvistaakseen hallitus aikoo korottaa kiinteistöveroa.

Vaikea työttömyys tehohoitoon

Hallitus kirjoitti laajaan ohjelmapaperiinsa työllisyydestä ja yrittäjyydestä vielä eri ministeriöiden väliset politiikkaohjelmatkin.

Työohjelmassa isketään päähän varsinkin rakenteellista työttömyyttä keskittämällä sen purku työvoimatoimistojen, kuntien ja Kelan muodostamiin työvoiman kehittämiskeskuksiin.

Keskuksissa jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle laadittaisiin aktivointisuunnitelma ja alle 25-vuotiaille, kolme kuukautta työttömänä olleille järjestettäisiin koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka.

Keskusten kehittämisvalikkoon kuuluisivat myös mm. oppisopimukset, vakinaistettavat työpajat. Pysyvästi työkyvyttömät luvataan ohjata eläkkeelle.

Aktivointikepiksi hallitus ottaa työmarkkinatuen ja lupaa valmistella mallin, jossa tuki lakkaisi, jos työtön tietyn työttömyysjakson jälkeen kieltäytyy aktivoinnista.

Työohjelmaa on kirjoitettu Sailaksen paperia vilkuillen: kehittämiskeskukset samoin kuin ehdollinen työmarkkinatuki ovat siitä peräisin.

Poikkihallinnollisista ohjelmistaan hallitus lupaa ryhtyä keskustelemaan etujärjestöjen kanssa.

SAK: Ei hassumpaa

SAK:ssa uuden hallituksen ohjelmaa on ruodittu voittopuolisesti myönteisessä hengessä. Pekka Ahmavaara kehui paperia jo kättelyssä hyvistä työllisyyspainotuksista, taloudenhoidon realismista ja yhteistyölupauksista työmarkkinajärjestöihin päin.