Miksi Kuntien eläkevakuutus Keva on tehnyt yksipuolisen ratkaisun kuntaeläkkeissä ja ohittanut palkansaajajärjestöjen kannan, toimitusjohtaja Simo Lämsä?
– Me neuvottelimme palkansaajajärjestöjen kanssa aivan normaalisti. Kevan vakaa aikomus ja halu oli todella löytää yksimielinen ratkaisu palkansaajajärjestöjen kanssa. Niin ei kuitenkaan käynyt: isoissa asioissa saavutimme yksituumaisuuden, mutta palkansaajan työeläkemaksussa emme.

Miksi sopu tyssäsi palkansaajan työeläkemaksuun?
– Vaikeudet alkoivat siitä, että KTV otti jo neuvottelujen aikana kannan, ettei palkansaajien työeläkemaksua tule nostaa kunta-alalla samalla tavoin kuin yksityisellä sektorilla on sovittu. Eduskunta on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistanut, että kuntasektorilla on sama palkansaajien työeläkemaksu kuin yksityisellä sektorilla.
– KTV pitäytyi näkemyksessään, jota Keva ei hyväksynyt, mutta Kevan on viranomaisena huolehdittava asioiden etenemisestä. Teimme valtuuskunnassa päätökset ja esitimme ne sisäasiainministeriölle, jotta kuntien eläkeuudistus etenee.

Kulminoituuko erimielisyys siis KTV:n ja Kuntien eläkevakuutuksen välille?
– Väärin niin olisi sanoa, sillä KTV oli yhteistyössä mukana kaikissa isoissa asioissa. Erimielisyys kulminoituu siihen, että KTV lähti vaatimaan irrottautumista periaatteesta, että kaikilla palkansaajilla on sama työeläkemaksu. Erimielisyys kulminoituu vain tähän yhteen asiaan.

Kuntien ammattijärjestöt sanovat, ettei korotettu palkansaajan työeläkemaksu toisi eläkekarttumaan yksityissektorin kaltaista parannusta. Pitääkö väite paikkaansa?
– Se pitää paikkaansa, koska kuntien eläketurva on jo nyt korkeampi kuin yksityisellä sektorilla ja säilyy myös tulevaisuudessa korkeampana.

Kuntien palkansaajajärjestöt ovat moittineet Kevan esitystä siitä, että kuntien palkollisten eläke-etuudet heikkenevät kohtuuttomasti. Heikkenevätkö ne?
– Eivät heikkene, vaan paranevat ihan selvästi.

Miten teillä voi olla niin erilaiset näkemykset asiasta?
– Sitä pitää kysyä palkansaajajärjestöiltä.

Keva on suututtanut ammattiliittojen lisäksi myös keskusjärjestöt, jotka vaativat palaamaan neuvottelupöytään. Eikö palkansaajien äänellä ole arvoa kuntaeläkkeistä neuvoteltaessa?
– Emme ole suututtaneet järjestöjä. Nähdäkseni meillä on aivan hyvät neuvotteluvälit. Mehän pyrimme johdonmukaisesti yksimieliseen sopimukseen.
– Jatkossakin on ehdottoman tärkeää, että eläkkeistä neuvotellaan osapuolten kesken.

Palataanko asiassa neuvottelupöytään?
– Neuvotteluprosessi on päättynyt ja kaikista oleellisista osista on oltu yksimielisiä. Kevan hallitus ja valtuuskunta ovat tehneet päätöksensä. Jatkamme yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa yksityiskohtien valmistelua pykäläehdotuksista sisäasiainministeriölle, mutta neuvotteluja itse esityksen sisällöstä ei jatketa.

Ay-järjestöt vaativat maan hallitukselta selvityksiä eläkeiän alentamisesta julkiseen turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä, kuten palo- ja pelastusalalla, hoito- ja opetusalalla. Onko eläkeiän alentaminen joissakin kunta-ammateissa realistista?
– Työnantajakohtaisesti se on jo mahdollista. Työnantaja voi ottaa lisävakuutuksen työntekijöille, joiden eläkeiän tulee olla työnantajan ja työntekijöiden yhteisen käsityksen mukaan muita alhaisempi. Eläkeiän alentaminen on mahdollista kuntakohtaisesti, mutta niiden palauttaminen yleiseen järjestelmään ei ole realistista.

Onko riidalla palkansaajien työeläkemaksusta seurauksia tuleviin neuvotteluihin?
– Mikäli se on meistä kiinni, ei ole seurauksia. Ei tämä saa vaikuttaa tulevaisuuteen, vaan pyrimme jatkossakin neuvotellen sopimaan asiat.