Pertti T. Hyvönen

Tämä kannattaa muistaa kun Suomella on edessään ennen näkemätön sukupolvenvaihdos työelämässä. Koko työikäisen väestön määrä kääntyy 2010 laskuun — ensi kertaa rauhan aikana. Siihen mennessä kolmannes työssä olevista työntekijöistä vaihtuu. Työpaikoilta lähtee silloin ammatillista osaamista laidasta laitaan; monipuolista käden taitoa, osaavaa asiakaspalvelua ja hoivatyötä.

Lähivuosina tarvitaan todennäköisesti 10 000—20 000 uuttaa työntekijää enemmän kuin mitä työelämästä poistuu.

Varautuminen tulevaan työelämän murrokseen on yhtä suuri haaste kuin sodan ja laman jälkeen tapahtunut yhteiskunnan jällenrakentaminen.

Sukupolvenvaihdos ei iske ennalta arvaamatta. Suuren murroksen ainekset ovat jo tiedossa. Tulevan hallituksen ja eduskunnan tärkein tehtävä onkin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa suunnitella toimenpiteitä työelämän sukupolvenvaihdoksen hallitsemiseksi. Lyhytnäköisillä kikkakonsteilla siitä ei selvitä.

Edellisen kerran — juuri 90-luvun laman alla — ennakoitiin myös työvoimapulaa. Silloin esitettiin, että Virosta tuodaan työvoimaa hoitamaan helsinkiläisiä. Kun silloinkin oli pulaa vuokra-asunnoista, ratkaisuksi esitettiin asuntolaivoja vierastyövoimalle pitkin Helsingin rantoja.

Vuoden 1995 vaalien alla nostettiin esille Kepun "työreformiohjelma". Työelämän ongelmat olisi ratkaistu heikentämällä ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia ja romuttamalla työttömyyskassajärjestelmä.

Nyt on esitetty matala-palkkaisen ja osa-aikatyön lisäämistä. Näillä ratkaistaisiin sekä työttömyys että työvoimapula.

Matalat palkat merkitsevät samalla huonoa toimeentuloa. Monet osa-aikatöitä ja muita silpputöitä tekevät joutuvatkin nyt turvautumaan toimeentulotukeen pärjätäkseen. Erityisesti yrittäjäpuolella väitetään, että työllisyysongelmien syynä on sosiaaliturva. Sosiaaliturvassako siis syy siihen, että ihmiset eivät tule työllään toimeen?

Yrittäjien, Keskustapuolueen ja Kokoomuksen suunnalla intoillaan myös työantajien sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Temppuvalikoimaan voisi sen jälkeen kuulua osa-aikatyöllä keinottelu. Eivätkä ehdotetut mallit toisi työpaikkoja pitkäaikaistyöttömille.

On tietenkin hyvä, että työttömyydestä ja työvoimapulasta ollaan huolissaan ja haetaan erilaisia keinoja niihin.

Pitäisi kuitenkin keskittyä hakemaan sellaisia ratkaisuja, joilla ihmisten turvallisuutta työelämässä parannetaan osana hallittua sukupolvenvaihdosta. Ammattitaitoinen työntekijä pysyisi silloin työelämässä pari kolmekin vuotta pitempään kuin nykyisin.

Kumpaahan linjaa työpaikoilla kannatetaan?

Työelämän turvallista kehittämistä sopimalla ja laajalla yhteistyöllä vai yksittäisillä kikkakonsteilla, joiden seuraukset voivat arvaamattomia.

Paavo Lipposen ilmaisua lainatakseni: porvarillisella meiningillä.