Tämä kannattaa muistaa kun Suomella
on edessään ennen näkemätön sukupolvenvaihdos työelämässä. Koko työikäisen
väestön määrä kääntyy 2010 laskuun ensi kertaa rauhan aikana. Siihen
mennessä kolmannes työssä olevista työntekijöistä vaihtuu. Työpaikoilta lähtee
silloin ammatillista osaamista laidasta laitaan; monipuolista käden taitoa, osaavaa
asiakaspalvelua ja hoivatyötä.
Lähivuosina tarvitaan todennäköisesti 10 00020 000 uuttaa työntekijää
enemmän kuin mitä työelämästä poistuu.
Varautuminen tulevaan työelämän murrokseen on yhtä suuri haaste kuin sodan ja laman
jälkeen tapahtunut yhteiskunnan jällenrakentaminen.
Sukupolvenvaihdos ei iske ennalta arvaamatta. Suuren murroksen ainekset ovat jo
tiedossa. Tulevan hallituksen ja eduskunnan tärkein tehtävä onkin yhdessä
työmarkkinajärjestöjen kanssa suunnitella toimenpiteitä työelämän
sukupolvenvaihdoksen hallitsemiseksi. Lyhytnäköisillä kikkakonsteilla siitä ei
selvitä.
Edellisen kerran juuri 90-luvun laman alla ennakoitiin myös
työvoimapulaa. Silloin esitettiin, että Virosta tuodaan työvoimaa hoitamaan
helsinkiläisiä. Kun silloinkin oli pulaa vuokra-asunnoista, ratkaisuksi esitettiin
asuntolaivoja vierastyövoimalle pitkin Helsingin rantoja.
Vuoden 1995 vaalien alla nostettiin esille Kepun "työreformiohjelma".
Työelämän ongelmat olisi ratkaistu heikentämällä ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia
ja romuttamalla työttömyyskassajärjestelmä.
Nyt on esitetty matala-palkkaisen ja osa-aikatyön lisäämistä. Näillä
ratkaistaisiin sekä työttömyys että työvoimapula.
Matalat palkat merkitsevät samalla huonoa toimeentuloa. Monet osa-aikatöitä ja muita
silpputöitä tekevät joutuvatkin nyt turvautumaan toimeentulotukeen pärjätäkseen.
Erityisesti yrittäjäpuolella väitetään, että työllisyysongelmien syynä on
sosiaaliturva. Sosiaaliturvassako siis syy siihen, että ihmiset eivät tule työllään
toimeen?
Yrittäjien, Keskustapuolueen ja Kokoomuksen suunnalla intoillaan myös työantajien
sosiaaliturvamaksujen alentamisesta. Temppuvalikoimaan voisi sen jälkeen kuulua
osa-aikatyöllä keinottelu. Eivätkä ehdotetut mallit toisi työpaikkoja
pitkäaikaistyöttömille.
On tietenkin hyvä, että työttömyydestä ja työvoimapulasta ollaan huolissaan ja
haetaan erilaisia keinoja niihin.
Pitäisi kuitenkin keskittyä hakemaan sellaisia ratkaisuja, joilla ihmisten
turvallisuutta työelämässä parannetaan osana hallittua sukupolvenvaihdosta.
Ammattitaitoinen työntekijä pysyisi silloin työelämässä pari kolmekin vuotta
pitempään kuin nykyisin.
Kumpaahan linjaa työpaikoilla kannatetaan?
Työelämän turvallista kehittämistä sopimalla ja laajalla yhteistyöllä vai
yksittäisillä kikkakonsteilla, joiden seuraukset voivat arvaamattomia.
Paavo Lipposen ilmaisua lainatakseni: porvarillisella meiningillä.
Kirjoittaja on
SAK:n järjestöpäällikkö