Liitto laskee, että autoliikenne on jäänyt teollisuuden ansioista 12 pros. jälkeen aikavälillä 1986–2000. Sama takapakki jatkui liiton puheenjohtajaksi uudelleen valitun Timo Rädyn mukaan myös tuoreimmissa, viime vuoden palkkatilastoissa.

Teollisuuden tasoa liitto perustelee tavoiteohjelmassaan mm. sillä, että sen sopimusalojen töissä vaadittava ammattitaito, vastuu ja kuluttavuus ovat vähintäänkin teollisuuden vertaisia.

Kuljetuksen palkkojen kehityksen pitää liiton mukaan perustua työskentelyaikaan alalla eikä yrityksessä.

Palkkojen on taattava työntekijöille kohtuullinen toimeentulo. Tämä tarkoittaa, että kokoaikaisen työn ja jatkuvan työsuhteen tulee olla työntekijöille perusoikeus. Jos palkollinen haluaa tehdä omista tarpeistaan lähtevää lyhyempää päivää, hän ei saa tulla työnantajalle halvemmaksi kuin kokoaikainen.

Toiseksi sopimuspolitiikan keihäänkärjekseen AKT nostaa työajan, jota se haluaa lyhennettävän ansiotasoa alentamatta. Kasan ongelmia liitto löytää myös kuljetuksen periodityöstä, jossa työvuorot tulisi pyrkiä puristamaan yhtäjaksoisiksi, samanpituisiksi ja kunnon lepotauot sisältäviksi. Lyhyet vuorot liitto torpparisi sopimuksilla kokonaan, mutta lyhetäisi toisaalta myös 5,5 tunnin katkottomia ajorupeamia.

AKT lupaa kehittää tes-määräyksiään niin, että koko työhönsidonnaisuusaika lakisääteisiä taukoja mukaan laskematta luetaan työajaksi. Autoliikenteen sopimuksissa työpäivän voisi katkaista enintään tunnin pituinen palkaton tauko.

Edustajakokous sisällytti työaikatavoitteisiin myös viikon syysloman, jonka AKT itse kevään korvalla lanseerasi keskusteluun.

Kokousedustajien mukaan lisälomaviikko tukisi konkreettisella tavalla viime syksyn sosiaalipakettia, joka pyrkii mm. lykkäämään eläkkeelle lähtöä ja vähentämään työuupumusta.

Timo Rädyn mukaan uusi lomaviikko aiheuttaisi työnantajille noin 3,5 pros. lisäkustannukset, jotka voitaisiin ottaa huomioon palkkavaatimuksissa vaikkapa useamman vuoden ohjelmalla.

Räty arvioi, että syyslomaviikko ei ihmeemmin horjuttaisi koko kansantaloutta, koska se parantaisi sosiaalisten vaikutustensa ohella myös mm. työllisyyttä ja kulutusta.

AKT pitää työaikakysymyksiä keskeisinä tämän hetken alakohtaisina ongelminaan. Useimmat solmut on Rädyn mukaan avattavissa kuitenkin kustannusneutraalisti, jos vastapuolella vain tahtoa riittää.

<V>Leikkauksista parannuksiin

<T>Sopimuspolitiikassa yleensä AKT noudattaa jatkossa ja myös lähestyvällä kierroksella melkein ikiaikaista linjaansa: ratkaisevaa on sopimuksen sisältö eikä sen muoto.

Seuraavaa sopimusta liittonsa kulmasta tarkastellessaan Timo Räty vaati loppua leikkausten hallitsemalle sopimus- ja yhteiskuntapolitiikalle.

– Viime vuosikymmenen taka-askelten tiellä ei voida enää jatkaa. Pätkityt työsuhteet, ulkoistetut toiminnot, kiristetty työtahti, ideologisoitu kilpailuttaminen, heikentyneet työolosuhteet ja karsittu sosiaaliturva vaativat korjausta, hän luetteli.

AKT:n tupoehdoksi Räty asetteli reilut palkankorotukset ilman veronalennuksia. Yhteisen sopimuksen tulee myös jättää tilaa liiton työaikoihin liittyville alakohtaisille pulmille ja sisältää koko palkansaajakentälle tärkeitä laadullisia parannuksia.

<V>Työlista osastoille

<T>Järjestötoiminnan AKT vie yhä painavammin työpaikoille ja patistaa ammattiosastoja tämän työn moottoriksi.

Edustajakokous antoi osastoille melkein ukaasin huolehtia mm. alueensa järjestäytymisestä sekä luottamusmiesten ja ts-valtuutettujen valinnasta työpaikoille.

Jokaisen osaston on solmittava yhteys kaikkiin alueensa työpaikkojen työntekijöihin ja katsottava sitä, että luottamushenkilöt ovat aktiivisia ja koulutettuja edunvalvojia yhdessä osastojen ja liiton toimitsijoiden kanssa.

Osastojen tulee ideoida nuoria ja rivijäseniä kiinnostavaa toimintaa, jotta myös heidät saadaan mukaan päätöksentekoon. Niin ikään osastojen olisi vielä lisättävä vaikuttamistaan alueensa yhteiskunnallisiin tapahtumiin yhdessä kaikkien kuljetusliittojen ja SAK:n paikallisjärjestöjen kanssa.

<V>Liittosihteeristä tiukka vaali

<T>Liiton johdossa jatkaa yksimielisesti entinen troikka: puheenjohtajana Räty, liittosihteerinä Matti Vehkaoja ja sihteerinä Juhani Koivunen. Valtuuston kokassa pysyy tuttu mies, Esko Jokikokko Oulusta.

Troikasta Vehkaoja tulee eläkeikään ensi vuoden syyskuussa. Hänen seuraajakseen kokous valitsi jo tässä vaiheessa liiton järjestö- ja koulutussihteeri Juhani Salmelan.

Liittosihteeritaistelu olikin oikeastaan ainoa AKT:n kokousta sähköistänyt kysymys, kun postista kilpaili Salmelan ohella tasapäisesti myös liiton palkkasihteeri Markku Viitanen.

Ratkaisua väännettiin selväksi ensimmäisen kokouspäivän päättäneessä kolmituntisessa sd-ryhmän yökokouksessa, josta Salmela tuli ulos voittajana äänin 158–115.

Salmela, 51, keräsi kannatuksensa eri puolilta maata, mutta varsinkin Helsingin ja Uudenmaan suurista ryhmistä. Rukkaspuolen ehdokkaaksi sanottua Viitasta taas tukivat varsinkin Turku, Pori, Kymi ja ahtaajaedustajien enemmistö.

Valtiot. kand. Salmela työskenteli ennen nykyisiä tehtäviään sekä AKT:n Vaasan että Oulun piiritoimistoissa. Hän on myös opettanut sekä Kiljavan että Pohjolan ay-opistossa.

Suuri sali äänesti kokouksen mittaan vain kerran torjuessaan liittosihteerin ja sihteerin tittelien muuttamisen pää- ja apulaispääsihteereiksi.