Näin luki lehdessä.

Tieto antaa aihetta vakavahkoon pohdiskeluun.

Geenien käsittelyn taito kehittyy vauhdikkaasti, ja eiköhän lie jo tai ainakin kohta mahdollista järjestellä lisääntymistoimet niin, että jälkeläisen sukupuoli on valittavissa.

Houkutus saattaa olla suuri. Minkä kumman takia pyöräyttäisi poikalapsen, jos tietää saman tien nakkaavansa menemään muutaman mahdollisesti hyvinkin rattoisan eläkevuoden. Ovathan tytötkin ihan kivoja ja lahjoittavat siis äitimuorille ikään kuin ylimääräistä elämää.

Tytöt ovat luonnostaa kilttejä, kehittyvät hyvin ja melkein kuin itsestään, ja vallankin murrosikään ehtineiden tyttöjen kasvattaminenkin helpottuisi, jos pojanjulleja ei norkoilisi nurkissa sitä yhtä vonkaamassa.

Jotta vaihtoehtojen puntarointi ei tulevaisuudessa kävisi kovin yksipuoliseksi, on kiireesti kehiteltävä painavia perusteita poikalasten laittamiselle. On osoitettava, että miehiä tarvitaan. Koska laittaudun kerran kuukaudessa parturiin puolisen tuntia ennen aikojaan lueskelemaan naistenlehdet, tiedä, ettei tehtävä ole helppo. Yritettävä kuitenkin on.

Miehen on perinteisesti erottanut naisesta suurempi lihasmassa, nyttemmin pelkkä massa, eikä enää aina sekään. Mies on luotu kantamaan, kaivamaan, kaatamaan ja kaatumaan. Näille kyvyille ei trukkien, kauhakuormureiden ja harvestereiden aikana ole erityisempää kysyntää.

Perustelut eivät löytyne tältä suunnalta.

Ehkä Nykysuomen sanakirjasta.

Jalkamies siellä mainitaan (vrt. jalkavaimo), mutta hänellä nyt ei ole sen kummempaa virkaa kuin kuljeskeleminen. Päämies oli Kekkonen, niin että eiköhän se riitä.

Esimies (vrt. esihistoria, esiaste) on puheista päätellen useimmiten vain vaillinainen välivaihe tiellä ihmisyyteen ja sitä paitsi varsin usein varsinaisesti nainen.

Talonmies ja hänen nuorempi muunnelmansa talonpoika ovat kumpikin pahasti kadoksissa. Talonmies on pubissa kehittelemässä itsestään hiljakseen huoltomiestä, ja talonpoika jossain böndellä työllistämässä EU:n ylimitoitettua koneistoa. Talonpojan sukua on maamies, josta ei oikein tiedetä, mitä se duunaa. Merimies kyllä on tarpeellinen leikkaamaan palkkojaan ja turvaamaan maarianhaminalaisille rahasuvuille valtion tuet sekä kohtuulliset osinkotulot. Merkitään muistiin: merimies on eri mies.

Matkamies ("Minä vaivainen vain mato matkamies maan...") ei vaikuta tyypiltä, jota kukaan itseään kunnioittava vaimoihminen ehdoin tahdoin ryhtyisi päkistämään.

Nostomiehiä esiintyy festareiden ja pienempien pyhien jälkeen maastoon tasaisesti levittäytyneinä ja järjestysvalta työllistyy, mutta reipas nainen ajaa kyllä saman asian. Ei kelpaa perusteluksi.

Varamiehiä löytyy erilaisten nurmikoiden ja kaukaloiden laidoilta sekä etenkin Välimeren maista. Edelliset pääsevät peliin varsin harvoin, ja jälkimmäisten tuotanto on paras jättää paikallisille.

Puhemies on niin sanottu rudimentti. Suomalaisesta miehestähän ei tunnetusti ole puhumaan eikä pussaamaan, niin että yleensä puhemiehen tehtävät on viisaasti siirretty naisille. Heillä on tarvittava ymmärrys, herkkyys ja halu. (Ks. naittaja, naimiskaupan välittäjä, huomenlahja.)

Kun pähkäily on jatkunut kolme vaikeaa vuorokautta, jää vain kaksi: virkamies ja ammattimies.

Maahan on viivyttelemättä luotava virkamiesjärjestelmä. Joka kuntaan, kylään ja kortteliin on perustettava miehen virkoja, mielellään pysyviä eikä väliaikaisia, koska on havaittu vaikeaksi olla mies vain pätkittäin.

Näitä virkamiehiä on kohdeltava kovan luokan ammattimiehinä, ja "ammattimies on palkkansa ansainnut". He olkoot ensi sijassa muonamiehiä, mutta harjoittakoot taipumustensa mukaan myös toimintaa erämiehinä ("Otetaaks vielä erä?"), kalamiehinä, sammakkomiehinä tai sen kaltaisina.

Jalkamiehen ja varamiehen tehtävistä heitä sen sijaan tulisi tarkoin varjella.