Kansainvälisen työjärjestön ILOn kesäkuun työkonferenssi pääsi sopimuksen maailman yli miljardin maataloustyöntekijän työsuojelusta. Sopimus on ensimmäinen globaali työsuojelusopimus maatalousalalla, jolla ILOn arvion mukaan sattuu vuosittain noin puolet maailman miljoonasta vakavasta työtapaturmasta. Työkonferenssi keskusteli myös laajasti ihmisarvoisen työn vajeesta.

Pääjohtaja Juan Somavia määritteli virkakautensa alussa ILOn perustehtäväksi ihmisarvoisen työn, decent work, saamisen kaikkien oikeudeksi. Somavian aloite ihmisarvoisen työn ottamisesta koko kansainvälisen yhteisön ajankohtaiseksi tehtäväksi sai laajaa kannatusta kolmikantakokouksen kaikilta osapuolilta.

Toinen keskeinen keskusteluaihe oli pakkotyö. Työelämän oikeuksien julistuksen yhteydessä muutama vuosi sitten sovittiin myös sopimusten seurannasta. Sen mukaisesti työjärjestölle oli saatu maakohtaiset raportit pakkotyöstä jäsenmaissa. Näistä etenkin Burman edelleen noin miljoonaan nouseva pakkotyöntekijäin määrä oli esillä useassa yhteydessä. Kolmas erityisistunnossa käsitelty poliittisesti ajankohtaisin aihe oli viitisenkymmentä, ajoittain tunnepitoistakin puheenvuoroa kirvoittanut keskustelu miehitettyjen arabialueiden työntekijöiden tilanteesta.

Myöhemmin syksyllä ILOn hallintoneuvosto käsittelee työryhmän esityksiä järjestön roolista globalisaation sosiaalisessa ulottuvuudessa. Hallintoneuvosto tekee aikanaan ehdotuksia siitä, mikä on ILOn rooli sosiaalisen ulottuvuuden kysymyksissä WTO:n, Maailmanpankin ja valuuttarahaston rinnalla. Myös ILOn tehtävät YK:n erityisjärjestönä globalisaation aikakaudella ovat jatkotyön kohteena.

Alle 18-vuotiaita ei vaarallisiin töihin

Uuden työsuojelusopimuksen (no184) mukaan ratifiointimaiden on järjestettävä maatalouden työpaikkojen turvallisuuden "asiallinen ja riittävä valvonta". Työantajien vastuulla on, ettei työntekijän terveys tai turvallisuus vaarannu missään työn tekemisen vaiheessa. Työntekijöille myönnettiin nyt oikeus saada tietoja työpaikan turvallisuuteen liittyvistä seikoista, mukaan lukien tietoja uudesta tekniikasta. Sopimus takaa myös kone- ja laiteturvallisuuden, kuljetusten, kemiallisten aiheiden kanssa työskentelyn turvallisuuden, eläinten käsittelyyn liittyvän turvallisuuden, rakentamisen ja huollon turvallisuuden. Sopimus sisältää määräyksiä raskaana olevien työsuojelusta, työnopastuksesta nuorille 16—18-vuotiaille työntekijöille, vakuutukset sairaus- tai tapaturmien varalta jne. Vaarallisten töiden alin sallittu ikäraja on 18 vuotta.

Ay-liikkeen voitto

Neuvottelut maatalouden työsuojelusopimuksesta aloitettiin ILOssa vuosi sitten. Sopimuksen syntyminen on ollut kansainvälisen ay-liikkeen yhteinen tavoite jo useita vuosia. Etenkin ay-liikkeen maailmanjärjestö VAKL on ajanut sopimusta aktiivisesti. Sopimus on ay-liikkeen mielestä ollut hyvin tärkeä, sillä maatalouden piirissä työskentelee valtaosa kehitysmaiden työntekijöistä. Yksinomaan 800 miljoonan asukkaan Afrikan työntekijöistä 80 prosenttia on maatalouden palveluksessa.

Sopimuksen tekemisestä äänestettiin vuosi sitten ja tuolloin äänestyksen voittivat työntekijät, jotka saivat monilta hallitusten edustajilta tukea, kertoo työsuojelusihteeri Pirkko Heikura Puu- ja erityisalojen ammattiliitosta. Heikura on ollut molempina vuosina komitean työntekijäryhmässä. Hän kertoo, että Pohjoismaat onnistuivat yhteisessä tavoitteessaan jättää teollinen metsätyö sopimuksen ulkopuolelle. Sen sijaan useamman tilan yhteisen työsuojeluvaltuutetun saaminen maatalousalalle ei onnistunut näissä sopimusneuvotteluissa.

– Sillä olisi ollut vaikutusta Suomenkin sopimuksiin, sanoo Pirkko Heikura. Mutta sopimus on tällaisenaankin erittäin arvokas kehitysmaille, joiden maataloustyöntekijöillä on nyt sopimuksen tuoma mahdollisuus neuvotella omista työehdoistaan. Kunhan vain sopimuksen ratifioinnissa päästäisiin pian liikkeelle, muistuttaa Heikura.

Ay-oikeuksia rikotaan räikeästi

Burman pakkotyön ohella ILOn erityiskomiteassa käsiteltiin kaikkiaan 24 ILOn sopimusten rikkomistapausta. Kahden jäsenmaan, Turkin ja Portugalin kehitystä pidettiin myönteisenä, mutta kuudessa tilannetta pidettiin erityisen pahana. Nämä kuusi ovat ILOn erityiskomitean mukaan Valko-Venäjä, Kolumbia, Etiopia, Burma, Sudan ja Venezuela.

– ILOn päättämien pakotteiden jälkeen Burman sotilasjuntta on muuttanut lainsäädäntöään niin, että se ei salli pakkotyön teettämistä, kertoo ILOn toimitusjohtaja Kari Tapiola.

– Olemme lähettämässä Burmaan korkean tason valtuuskunnan kolmeksi viikoksi syys—lokakuussa. Burman hallitus on ilmoittanut, että valtuuskunta voi liikkua maassa vapaasti ja tavata kaikki haluamansa ihmiset. Myös oppositiojohto haluaa tavata ILOn valtuuskunnan, kertoo Tapiola.

Kansainvälinen ay-liike on pessimistisempi Burman suhteen. VAKL muistuttaa, että sotilasjuntta ei ole aikaisemminkaan noudattanut lupauksiaan.

Toinen erityisen räikeä ay-oikeuksien loukkaaja on Kolumbia. Maassa pitkään vallinnut sisällissota on pahoin rapauttanut siviiliyhteiskuntaa. ILOn mukaan maassa rikotaan lähes kaikkia sen sopimuksia. Kolumbian ay-järjestöt ja VAKL järjestivät myös erillisen seminaarin ay-liikkeen tilanteesta. Ay-johtajien kertoman mukaan v. 2000 tapettiin kaikkiaan 126 ay-aktiivia ja tänä vuonna on murhattuja on jo 46. Maan ay-liike on VAKL:n tuella vedonnut kansainväliseen yhteisöön ja kansainvälisiin järjestöihin.

Valko-Venäjällä sekä vanhat että uudet ammattiliitot ovat valittaneet työjärjestöön. Kahdesta asiasta on valitettu: uusien järjestöjen rekisteröinti on kohtuuttoman vaikeaa ja hallitus pyrkii vaikuttamaan perinteisten järjestöjen johdon vaaleihin. Valko-Venäjällä on kyseessä ILOn järjestäytymisen vapautta koskevan sopimuksen rikkomuksista. Myös kollektiivista sopimusoikeutta on rikottu. Ay-järjestö VAKL on tänä vuonna aloittanut kampanjan väärinkäytöksiä vastaan. Kampanjaa käydään mm. kehottamalla jäsenjärjestöjä lähettämään kirjeitä maan hallitukselle. Muut työkonferenssin mainitsemat sopimuksia räikeästi rikkovat maat Etiopia ja Venezuela loukkaavat niin ikään vapaata järjestäytymisoikeutta ja Sudan ylläpitää edelleen laajaa pakkotyöläisten joukkoa.

Hilkka Jukarainen
Geneve

Pääjohtaja Somavia vaati, että vapaaehtoisen, säällisesti palkatun ja turvallisen työn — ihmisarvoisen työn — pitää olla todellisuutta kaikille. Myös globaalitalouden on perustettava laskelmansa ihmisarvoiselle työlle.

– Kahden viime vuosikymmenen aikana hallitukset ja kansainväliset finanssipiirit ovat ponnistelleet suunnattomasti budjettivajeiden poistamiseksi. ILOn perustehtävä on työelämän normien säätäminen ja niiden noudattamisen valvominen. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että maailmanlaajuisesti ponnisteltaisiin yhtä tarmokkaasti ihmisarvoisen työn puolesta, korosti Juan Somavia.

ILOn merkitys talouden globalisaation kiihtyessä, on entisestään korostunut.

– Meidän on kitkettävä pois sellaiset harhaluulot, että sosiaaliset tai yhteiskunnalliset asiat olisivat vähempiarvoisia kuin globaalitalouden asiat. ILO tulee jatkamaan ponnisteluja sosiaalisen ulottuvuuden puolesta globalisaatiossa ja etsimään aktiivisesti vaihtoehtoja mm. työllisyyden turvaamiseksi, korosti Somavia.

ILO on selvittänyt kattavasti työn tulevaisuutta ja luonnetta globalisaation ja tekniikan huiman kehityksen aikakaudella. Järjestön aktiivisuus tällä alueella on saanut laajasti kiitosta. Asian nosti esille myös Suomen työministeri Tarja Filatov omassa puheenvuorossaan työkonferenssissa. Ministeri Filatov korosti ILOn selvitysten kahta tulosta.

– Myös kansallisilla hallituksilla on oma merkittävä tehtävänsä. Ensiksikin kansallisilla päätöksillä on suuri merkitys vakaan yhteiskuntakehityksen kannalta globalisaationkin aikakaudella, sikäli kuin päätökset tehdään avoimesti ja demokraattisesti. Toinen merkittävä tulos ILOn selvityksissä on, että globalisaation aikakaudella sellaiset työt, joissa ei työelämän perusoikeuksia noudateta, ovat kasvussa, sanoi ministeri Filatov.

Tietotekniikan aikakauden vaatima koulutus on myös saatava kaikkien ulottuville Ihmisarvoinen työ ja varallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen riippuvat paljon myös siitä, onko koulutusta saatu vai ei.

Työntekijöiden epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta ovat monesti purkautuneet protesteina ja mielenosoituksina, muistutti Suomen palkansaajien valtuutettu Marjaana Valkonen. Kauniiden puheiden sijasta odotetaan konkreettisia toimia. Siihen haasteeseen on ILOn omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan. Eivät työntekijät sinänsä pelkää muutoksia, he pelkäävät turvattomuutta, syrjäytymistä ja epäoikeudenmukaista kohtelua. ILOlla on merkittävä tehtävä turvallisemman ja paremman työelämän rakentamisessa. Marjaana Valkonen, joka toukokuussa aloitti SAK:n kansainvälisen osaston päällikkönä, vaati kansallisia toimia ihmisarvoisen työn tavoitteen saavuttamiseksi.