Liitto viittaa telakkateollisuuteen ja merenkulun nettopalkkajärjestelmään ja vaatii valtiolta tasapuolista kohtelua. Kun teva-alalta on hävinnyt 1980-luvulta lähtien 40 000 työpaikkaa, ei suorista tuista puhuttu mitään. Nyt tämä vääryys olisi liiton mielestä korjattava.

Teva esittää, että suomalaisesta vaatetusteollisuudesta ja sen tulevaisuudesta tehdään kokonaisselvitys, jossa myös valtio on mukana.

Alan työttömyys on tällä haavaa noin 18 pros. eli kaksi kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin.

Ruotsin-laivojen nettopalkkajärjestelmä, johon valtiolta on luvassa reilut 240 milj. mk tukea, aiheuttaa närää myös Kemianliitossa. Kun valtio alkaa näin verovaroin pönkittää yhtä toimialaa, olisi syytä harkita joidenkin muidenkin töiden, esim. jalkineteollisuuden suomalaistyöpaikkojen turvaamista, sanoo liiton valtuusto.

Kemia on huolissaan myös pitkäaikaistyöttömistä. Se pitää työttömyysturvan 43 viikon työssäoloehtoa kohtuuttomana ja haluaa palauttaa sen 26 viikkoon. Samanlainen kohtuuttomuus sisältyy liiton mielestä yhdistelmätukityöhön, joka kartuttaa ehtoa vain kolmanneksella työssäoloajasta.

Tulos merkitsee sitä, että demareilla on kokouksessa määräenemmistö. Edellisistä, 12 vuoden takaisista vaaleista sd-kannatus oli kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Tulos ei kuitenkaan ole täysin vertailukelpoinen, koska edelliset vaalit käytiin ilman 1993 tapahtunutta Maaliiton fuusiota.

Kokoukseen tulee 175 edustajaa, joista demarien, kepun ja sitoutumattomien yhteistyöliittoon kuuluu 117 ja vasemmistoon 58.

Vaali-into ylsi 53,2 prosenttiin, kun liitto tavoitteli kuutosella alkavaa lukua.

Piirejä vaaleissa oli 15. Parhaiten sd-liitto menestyi Kymessä, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa sen ääniosuus nousi selvästi päälle 80 prosentin. Vasemmisto kampesi voitolle Lapissa (59 pros.) ja Oulussa (51 pros.). Oulun lisäksi liiton kahdessa muussa suurpiirissä Hämeessä ja Keski-Suomessa sd-enemmistö oli neljän prosentin pinnassa.

Helsingissä pidettävässä liittokokouksessa ei ole odotettavissa isompia yllätyksiä, vaan liiton johto, puheenjohtaja Kalevi Vanhala ja sihteeri Lauri Ainasto valitaan uudelleen.

Luotettavimpina kansa pitää edelleen kuntia ja valtiota. Kuntien luottoluokitus nousi 42:een ja valtion 28 prosenttiin, mutta yhdistykset ja järjestöt pääsivät vain 2:een.

Vastaajien poliittisilla kannoilla ei juuri ollut merkitystä luotettavuusarvioon. Sen sijaan yli 35-vuotiaat liputtivat julkisten palveluiden paremmuutta nuoria useammin.

Joka toinen kyselyyn vastannut arveli, että kuntapalveluiden kilpailutus heikentää sekä henkilöstön asemaa että itse palveluita.

Tärkeimpänä kuntapalveluna vastaajat pitivät terveyskeskuksia (70 pros.) ja kouluja (62 pros.). Niiden haluttiin myös pysyvän tiukasti kuntien käsissä.

Suomen Kuntaliitto ennustaa, että kuntien yhteistyö erityisesti hoivapalveluita tuottavien yritysten kanssa laajenee. Tällä haavaa kunnat ja kuntayhtymät ostavat liiton mukaan ulkoisia palveluita yhteensä 33 mrd. markan edestä vuosittain.

Liiton edustajistosta on kohtuutonta, että yksittäisen ihmisen liikkeitä säädeltäisiin, mutta siirtymäajat kierrettäisiin palvelufirmoilla ja vuokratyövoimalla.

Liitto pelkää, että vuokraväkeä värvätään alipalkoilla uusista jäsenmaista erityisesti ravintoloihin ja siivoukseen. Työehtojen dumppaukseen suomalaisviranomaiset ja ay-liike eivät voi puuttua, ellei yksittäinen työntekijä siihen valtuuta.