Liiton Helsingissä koolla ollut 18. edustajakokous näki myös, että suomalaiseen raideliikenteeseen ajetaan kilpailua paljolti periaatteellisista ja ideologisista syistä. Tällaista lähtökohtaa liitto pitää tuhoisana. Jos markkinavoimat vahvistavat otettaan radoilla, siitä kärsivät erityisesti maan syrjäseutujen asujat. Samalla kasvavat myös ruuhka-Suomen turvallisuusriskit, kun useampi operaattori häärää samoilla kiskoilla samaan aikaan.

Vaikka ratakilpailu kuuluu EU:n komission lempilapsiin, unioni tekee liiton mukaan päätelmiään liikaa Keski-Euroopan näkövinkkelistä. Suomessa rautatiet toimivat kannattavasti ja niiden kuljetusosuudet ylittävät selvästi EU:n keskitason, tavarapuolella jopa 2,5-kertaisesti.

Liitto ei usko siihen, että ratakilpailu lisää kuljetusmääriä. Myöskään kuljetusten hinnat eivät laske vaan nousevat, kun nykyisestä henkilöstön ja kaluston yhteiskäytöstä saatava etu menetetään.

Rautatieläiset epäilevät vahvasti sitäkin, että yhdeksi kilpailun pelinappulaksi otetaan työntekijöiden työsuhde-edut.

Kuljetusliitto kangastelee

Liiton sopimuspolitiikan kova kysymys jatkossa on saada alalle yleissitova työehtosopimus. Asiaa selvitetään parhaillaan työnantajan kanssa työryhmässä, joka antaa raporttinsa vuoden kuluttua.

Tulosopimuksissa liitto kannattaa perinteisesti keskitettyä mallia ja perustelee kantaansa tasasuhtaisella ansiokehityksellä. Se ajaa myös koko VR-konserniin henkilöstörahastoa ja tulospalkkausjärjestelmää ja haluaa henkilöstöedustuksen konsernin yhtiöiden hallituksiin.

Edunvalvonnassa ja järjestöllisessä toiminnassa rautatieläiset lupaavat tiivistää kuljetusliittojen yhteistyötä. Tulevaisuushaasteisiinsa liitto kirjaa mm. sen, että kuljetus muodostaa pitemmässä juoksussa yhteisen liitonkin.

Lundén voitti pelin

Kun rautatieläiset ovat vuosien mittaan vaihtaneet puheenjohtajaa, se on käynyt usein myrskyisästi. Niin nytkin.

Jo päivää ennen varsinaista kokousta johtajaa ruvettiin seulomaan liiton demarien 105-päisessä enemmistöryhmässä. Valmiiksi asiaa ei kuitenkaan saatu kuin siltä osin, että yksi kandidaateista, turkulainen pääluottamusmies Jorma Hellsten putosi kelkasta.

Jäljelle jäivät liiton pääsihteeri Aulis Alanko ja SAK:n työympäristösihteeri Mauri Lundén. Heistä Alanko oli lievästi niskan päällä, mutta "lundenilaiset" eivät suostuneet ryhmäpäätökseen, koska tiesivät vasemmistoliiton 24 edustajan vastustavan Alankoa.

Kokouksen varsinainen alku menikin sitten demariryhmän kädenväännöksi, joka päättyi Lundénin, 53, voittoon ja Alangon istuttamiseen edelleen pääsihteeriksi.

Hellstenin alamäki jatkui valtuuston puheenjohtajan vaalissa, kun hän hävisi kotkalaiselle konduktööri Raimo Tainamolle.

Johtajapeli heijastui myös liiton hallituksen ja valtuustonkin vaaliin. Molempia hierrettiin niin hartaasti, että kokoukselle asetettu takarajakin paukkui rikki. Sali oli jo riisuttu lipuista ja tunnuksista, ennekuin nimilistat saatiin lopulta nuijituksi pöytään.

Eero Kosonen