SAK:ssa on tällä hetkellä noin 30 000 luottamusmiestä. Saman verran ihmisiä on sekä työsuojelutehtävissä että ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luottamustehtävissä.

Luottamusmiesten määrä on vuosien mittaan pysynyt samana. Mutta kattavuus pienentynyt, koska työpaikkoja on tullut lisää ja niiden koko pienentynyt. Yhtenä syynä on yritysten verkottuminen, alihankinta ja töiden ulkoistaminen.

Alle 30 hengen työpaikoista vain vajaalla puolella on luottamusmies. SAK:n jäsenistä puolet on töissä näillä pienillä työpaikoilla. Isompien työpaikkojen joukossa luottokattavuus on 80—90 pros.

Noin 70 pros. luottamusmiehistä on miehiä, osin johtuen siitä, että luottoja on teollisuudessa suhteellisesti enemmän. Yli puolet SAK:laisista luottamusmiehistä on teollisuuden työpaikoilla, julkisella sektorilla ja yksityisillä palvelualoilla heitä on 6 000—7 000 kummallakin.

Julkisella sektorilla puolet luotoista onkin naisia ja vielä selvästi keskimääräistä nuorempia. Julkisella sektorilla suhteet työnantajaan ovat myös paremmat kuin muilla sektoreilla. Tosin siellä ollaan myös harvemmin yhteydessä työantajan edustajiin. Syyt eivät ole niinkään iässä tai sukupuolessa vaan vähän muista sektoreista poikkeavassa järjestelmässä.

Työnantajan osattava luopua vallastaan

Vaikka luottamusmiehet muuten ovatkin paljolti samanlaisia kuin muut jäsenet, he ovat selvästi kiinnostuneempia työpaikan asioista kuin rivijäsenet. Rivijäsenten kiinnostus erilaisiin osallistumismuotoihin on vähentynyt.

Luottamusmiesten tehtävät erilaisilla työpaikoilla vaihtelevat kuitenkin paljon. Tutkimuksessa "kehittyviksi" luokiteltiin työpaikat, joilla johto arvostaa työntekijöitä ja heidän osaamistaan. Näillä työpaikoilla luottamusmiehet paneutuvat ensisijaisesti töiden ja toimintojen kehittämiseen. Niissä on tutkimuksen tehneen SAK:n tutkimussihteerin Jyrki Helinin mukaan kiinnitetty huomiota työntekijöiden motivointiin ja työorganisaatioiden jatkuvaan kehittämiseen.

Yksi täysin vaiettu työelämän jäykkyystekijä onkin työnantajan yksipuolinen työn johto- ja valvontaoikeus. Kehittyneillä työpaikoilla työnantajat ovat tosiasiassa käytännössä luopuneet täydellisestä yksipuolisesta direktio-oikeudestaan ja tulokset ovat parempia kuin sellaisilla työpaikoilla, joilla isäntävalta on tärkein työnjohto-ohje.

"Kehittymättömillä" työpaikoilla, joilla johto ei työntekijöitä pahemmin arvosta ja joilla lakien ja sopimusten noudattaminenkaan ei ole itsestäänselvyys, luottamusmiesten aika meneekin yksittäisten työntekijöiden ongelmatilanteiden selvittämiseen.

Kehittyviä työpaikkoja löytyy keskimääräistä enemmän teollisuudesta, kehittymättömiä sen sijaan yksityisiltä palvelualoilta.

Liitoiltakin lisää tukea

SAK on halunnut puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mukaan useiden neuvottelukierrosten ajan parantaa luottamusmiesten asemaa. Mutta etenkin palvelualojen työnantajat ovat suhtautuneet nihkeästi kaikkiin parannusesityksiin, vaikka toimiva neuvottelujärjestelmä työpaikalla on selvästi työnantajankin etu.

Luottamusmiesten aseman parantaminen ei ole kuitenkaan kiinni vain työnantajista. Petrausta tarvitaan myös liitoilta, joilta luottamusmiehet eniten odottavat saavansa tukea ongelmatilanteissa. Mutta liitoilla ei aina ole ajan tasalla olevaa tietoa edes pääluottamusmiehistä, muista luottamusmiehistä puhumattakaan, joten yhteydenpito voi jäädä vähän yksipuoliseksi.