Liittokokouksestaan työnantajille ja valtiovallalle lähettämissään terveisissä liitto nostaa uudistuslistalleen mm. elinikäisen koulutuksen, osaamiseen ja työn vaativuuteen perustuvan palkkajärjestelmän, tasapäisen paikallisen sopimisen ja yt-lain laajennuksen, työssä jaksamisen, kansainvälisen ay-yhteistyön sekä parannukset työttömyysturvaan.

Neljä päivää Helsingin työväentalolla istunut 28. liittokokous teki tuntuvan nuorennusleikkauksen liiton johdossa. Vetovastuu Viestinnässä siirtyi liiton työehto-osaston jaostopäällikkö Pertti Raitoharjulle, 54, ja liittosihteerin posti tes-puolen jaostosihteeri Irene Hämäläiselle, 44. Kumpikin valittiin ainoina ehdokkaina yksimielisesti. Valtuustoa johtaa Esko Keronen Joensuusta.

Raitoharju on syntyjään satakuntalaisia, Kokemäeltä. Hän toimi Satakunnan Maakunta Oy:n kirjapainon pääluottamusmiehenä tullessaan 1977 kutsutuksi silloisen Kirjaliiton valistussihteeriksi. Sopimusnikkariksi Raitoharju siirtyi 1982 ja liiton tes-päälliköksi 1990.

Irene Hämäläisestä tuli yli satavuotiaan Viestintäliiton ensimmäinen naispuolinen liittosihteeri. Hän on kotoisin Helsingistä ja työskennellyt kuvanvalmistajana ja luottamusmiehenä eri kirjapainoissa Tampereella ja Hyvinkäällä. Kirjaliiton sopimusosaston jaostosihteerinä Hämäläinen aloitti 1989 ja nimitettiin 1998 myös liiton työttömyyskassan johtajaksi.

Vahdinvaihto liiton kokassa nousi kokouksen kolmannen päivän, lauantain, kohokohdaksi ja otti ajallisestikin melkein tunnin. Iso osa seremoniasta kului usean vuosikymmenen ajan liittoa vetäneiden puheenjohtaja Pentti Levon ja liittosihteeri Pekka Lahtisen pitkiin jäähyväisiin. Molemmat siirtyvät eläkkeelle ensi vuonna.

Levo tuli liiton palvelukseen jo 1966 ja nousi puheenjohtajaksi 1981. Hän oli SAK:laisten liittojen puheenjohtajien nestori. Lahtinen ehti palvella kirjatyöntekijöitä liittotasolla 28 vuotta.

Uusmedialle edunvalvonta

Koska kirjapainoteollisuudessa yli 30 vuotta kestänyt murros jatkuu voimakkaana ja saa joka päivä uusia ulokkeita myös viestinnän puolelta, liitto ei niitannut kokouksessaan kiinni yksityiskohtaisia tavoitteitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Edellisen kokouksensa mallin mukaan alan lähivuosien painopisteitä haetaan laajalla keskustelulla, jota liiton hallitus pohjusti liittokokoukselle valmistellulla "suunnistusasiakirjalla".

Paperissa korostetaan mm. viestintäteollisuuden työmarkkina- ja muiden järjestöjen yhteistyötä alan muutosten hallinnassa. Keskeisenä yhteistyökohteena Viestintä pitää sitä, että uusmediayritykset saadaan tes-järjestelmän sisään.

It-alan tulevaisuudesta liitto on etsinyt "yhteisiä pintoja" jo pari vuotta Sähköliiton kanssa ja tulee uuden puheenjohtajan mukaan lähestymään näissä asioissa myös perinteistä yhteistyökumppaniaan Journalistiliittoa.

Vaikka uskookin työehtosopimusten keskeiseen asemaan myös tulevaisuudessa, Viestintäliitto on valmis kehittämään talokohtaista sopimista, mutta vain osapuolten tasavertaisuuden pohjalta. Työpaikkasopimisen valikkoa liitto olisi valmis laajentamaan mm. uuden tekniikan käyttöönottoon ja sen henkilöstövaikutuksiin, työvoiman käyttötapoihin ja jaksamiseen, työn sisältöihin ja organisointiin sekä yritysten ympäristöpolitiikkaan.

Ehdoton työrauha etoo

Ison osan syksyn 2002 sopimustavoitteistaan liitto asettaa osastojensa kokoukselle tekemien lähes sadan aloitteen pohjilta. Esitysten perusteella jäsenyhdistyksiä nykyisissä sopimusmääräyksissä kaivelevat mm. eri lisien hajanaisuus ja taso, lomapalkan suuruus ja taulukkopalkat. Kirjatyöntekijät laskevat jääneensä muun teollisuuden palkoista prosentin verran jälkeen 1990-luvun jokaisena vuotena ja aikovat kuromaan rakoa kiinni.

Sanomalehtipuolella närästää nykyinen vapaajärjestelmä, ja esim. jakajat haluavat viikkoon myös toisen vapaapäivän ilman ansionmenestystä.

Yli 30 vuotta liiton sopimuksessa ollut ns. ehdottoman työrauhan velvoite hyödyttää liittokokouksen mielestä enää yksin työnantajia. Absoluuttista rauhaa vastustivat kokouksessa varsin suuret Helsingin ja Turun yhdistykset.

Ainoan äänestyksen kokous sai aikaan liittovaalien vaalijärjestyksestä. Turun ja Kauttuan yhdistykset olivat esittäneet, että Viestintäliitto siirtyisi osastoissa enemmistövaalista suhteelliseen, mutta aloitteet kaatuivat luvuin 187—47.

Eero Kosonen