Uusi työsopimuslaki astuu voimaan kesäkuun alusta lukien. Sen jälkeen työehtosopimusten yleissitovuuskiistojen tulisi vähetä.

Yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että työnantaja- ja työntekijäliittojen solmimaa valtakunnallista työehtosopimusta pitää työnantajapuolen noudattaa koko maassa kaikilla alan työpaikoilla kuuluipa yritys työnantajaliittoon tahi ei.

Aiemmin työehtosopimus katsottiin yleissitovaksi, jos järjestäytyneen työnantajan palveluksessa oli vähintään puolet alan työntekijöistä. Nyt yleissitovuutta tarkastellaan usean eri tekijän osalta. Siihen vaikuttaa paitsi työnantajan järjestäytyminen, myös työntekijöiden järjestäytymisaste sekä se, onko sopimuskäytäntö alalla vakiintunutta vai ei.

Käytännössä tällä on merkitystä aloille, joilla osa työntekijöistä on ollut putoamassa pois työehtosopimusten minimiehdoista juuri yleissitovuuskiistojen takia.

Yleissitova työehtosopimus toimii työntekijän vakuuteta. Vaikka työsopimuksessa olisi sovittu huonommista työehdoista kuin yleissitovassa työehtosopimuksessa, on sopimus mitätön ja työntekijä voi hakea jälkeenpäin itselleen työehtosopimuksen mukaisia oikeuksia, mm. lomapalkan korotusta.

Normaalisitova ja talokohtainen työehtosopimus

Jos järjestäytymispohja ei riitä ulottamaan valtakunnallista sopimusta yleissitovaksi, puhutaan normaalisitovasta sopimuksesta. Tällöin työehtosopimuksen ehdot koskevat vain sopijaosapuolina olleita liittoja ja niiden jäsenjärjestöjä, jäsenyrityksiä ja ammattiosastoja. Myös työehtosopimukseen jälkeenpäin liittyneet noudattavat sen ehtoja.

Sopijaliittoon kuulunut työnantaja on velvollinen noudattamaan sopimusta koko sopimuskauden, vaikka eroaisikin työnantajaliitosta.

Ammattiliitot voivat solmia myös talokohtaisia työehtosopimuksia, jos yritys ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin. Näin meneteltiin Paperiliiton ja Suomen Kerta Oy:n kanssa 1990-loppupuolella.

Teollisuusliittoperiaate

Teollisuudessa ja palvelualoillakin on noudatettu ns. teollisuusliittoperiaatetta. Sen mukaan työpaikan työntekijöiden valtaosaa koskeva työehtosopimus on se, jota noudatetaan myös muihin työpaikan työntekijöihin kuten siivoojiin. Tästä ovat monet ammattiliitot joutuneet kiistelemään useaan otteeseen työnantajapuolen kanssa.

Yleensäkin noudatetaan periaatetta, että toimialaa tarkastellaan kokonaisuutena. Sopimuksen sitovuudesta ei voida kiistellä joidenkin tietyntyyppisten työpaikkojen osalta, jos sopimus muilta osin on selvästi yleissitova.

Jos työpaikalla tehdään usean eri alan töitä, päätoimialan työehtosopimus on se, jota tulee noudattaa.

Kiistoja riittää jatkossakin

Vaikka yleissitovuuskiistoja ei enää entiseen malliin käytäisikään, erimielisyyksiä varmasti tulee esille.

Varsinkin pienillä työpaikoilla irtisanomistilanteissa riidellään, mitä työehtosopimusta tulee noudattaa, jos työnantajan kanssa asiasta ei alunperin ole ollut selvyyttä. Työntekijään sovellettava työehtosopimus ratkaisee esimerkiksi arkipyhäkorvausten määrän.

Tähän mennessä yksittäistä työntekijää ja häneen sovellettavaa työehtosopimusta koskeneet kiistat on ratkaistu ali- tai hovioikeudessa usein työtuomioistuimen lausunnon jälkeen. Vastaisuudessa kaikki nämä kiistat ratkotaan työtuomioistuimessa.

Työehtosopimusten yleissitovuuskiistat ratkaistaan puolestaan erityisessä yleissitovuuslautakunnassa.

  Työnantajan kuuluu pitää yleissitova työehtosopimus työpaikalla työntekijöiden vapaasti saatavilla.

Työehtosopimukseen voi tutustua kesäkuun alusta lähtien myös internetissä, sillä uuden työsopimuslain mukaan kaikki yleissitovat työehtosopimukset on löydettävä myös netistä. Todennäköisin nettiosoite on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka vastuulle työ on laitettu.

SAK:laisista liitoista useat ovat julkaisseet työehtosopimuksensa omilla nettisivuillaan.