VTY:n edustaja Raimo Pakarinen murehti palvelussuhteiden pilkkomista myös valtiolla, kun toimintoja ulkoistetaan. Pakarisen mielestä SAK:n on ohjattava "puron alku isoon virtaan eli vakituisiin työsuhteisiin" niin kauan kuin ongelmaan voi vielä tarttua. Töiden pirstominen määräaikaisiksi urakoiksi on näkynyt muun muassa tielaitoksella.

Julkisten töiden kilpailuttaminen tuo työpaikalle myös edunvalvontaristiriitoja. Matti Semi KTV:stä kertoi tilanteesta, jossa kunnan siivoustyö on osin ulkoistettu. Siivousfirma maksaa siivousalan sopimuksen mukaan, kunta KTV: sopimuksen mukaan.

– Työntekijät joutuvat keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan. Ymmärrän hyvin Paperiliiton tavoitetta turvata sopimusoikeus tehtaan porttien sisällä, Semi totesi.

Pätkittyneeseen työhön ja sen myötä riittämättömään toimeentuloon puuttui PAMilainen Outi Syrjäläinen. Hän patisti SAK:ta tarttumaan työsopimuslain pullonkaulaan, joka kieltää kilpailevan työsopimuksen tekemisen.

– Käytännössä kielto merkitsee osa-aikatyöntekijälle sitä, että hänen koko aikansa ja ammattitaitonsa on varattu työnantajan käyttöön, mutta hän saa vain osapalkan, Syrjäläinen totesi.

Samaan pulmaan puuttui rakennusliittolainen Reijo Laurila, joka piti kohtuuttomana, ettei lyhyttä työaikaa tekevä voi solmia kilpailevaa työsopimusta toiseen työnantajaan.

Pulmallinen tulospalkkaus

SAK:n sopimusasiakirjan realistisuuden perään kyseli Jorma Kallio PAMista, ja hänenkin lähtökohtanaan oli pienten työpaikkojen määrän kasvu. Kallio epäili, pystytäänkö pienillä työpaikoilla saamaan sopimuspalkkojen päälle tulospalkkioita, kun sopimusten mukaistenkin palkkojen korottaminen on työn ja tuskan takana.

Kallio muistutti, että PAMilaisista 61 prosenttia työskentelee alle 30 työntekijän yrityksessä. Heistä vain kolmanneksella on luottamusmies, jonka tehtävä olisi ajaa tulospalkkausta tai henkilöstörahastoa. Onko tulospalkkauksesta siis realistinen palkanlisä käytännössä?, Kallio ihmetteli.

Samaa kyseli Tevan Toivo Keränen, joka totesi myös teollisuudessa mentävän yhä pienempiin yksiköihin. Tulos- ja voittopalkkiot saattavat vain kasvattaa SAK:laisten keskinäisiä palkkaeroja, Keränen huomautti.

Vihreää keskitetyille

Sovitaan yhdessä -asiakirja jättää keskitettyjen tiukkojen tupojen ja hajautetun liittokierroksen väliin mahdollisuuden myös koordinoidulle liittokierrokselle. Viestintäliiton Pertti Raitoharjun mielestä SAK:n on liputettava reilusti keskitettyjen sopimusten puolesta.

Martti Alakoski Sähköliitosta puolestaan piti hyvänä, että SAK:lla on mietittynä sopimusvaihtoehtoja tiukoille tupoille ja täysin hajautetuille liittokierroksille.

Hans Ström SEL:stä puolestaan korosti, että tupoissa pitäisi ottaa huomioon liittojen erilaiset tarpeet ja alakohtaiset ongelmat.

– SEL on joutunut usein jäämään tupojen ulkopuolelle, koska alakohtaisia ongelmia ei ole pystytty niissä ratkomaan. Jatkuvan neuvottelun menettely on unelma vanhakantaisten työnantajien kanssa, Ström totesi ja toivoi tuporaameihin liikkumatilaa.

Sähköliittolaisen Taisto Kehusmaan mielestä työehtosopimuspolitiikan perusongelma on siinä, että keskusjärjestöt eivät pysty mittamaan palkkoihin eri alojen eritahtista tuloskehitystä.

– Työnantaja tästä hyötyy, ja työn ja pääoman välinen kuilu kasvaa, Kehusmaa sanoi ja totesi tupoissa jäävän työnantajan laariin paljon ulosmitattavaa rahaa.

Ikääntyneet kuntoutukseen

Anja Kurko Puu- ja erityisalojen liitosta muistutti, että työntekijöiden jaksamista ei kohenneta eläkkeitä heikentämällä ja patisti SAK:ta edistämään pienten työpaikkojen kuntoutusohjelmia.

Puuliittolainen Juha Lyytinen puolestaan esitti epäilyksensä paikallisen sopimisen laajentamiseen niin kauan kuin työantajilla on tulkintaetuoikeus.

– Suhtaudun kriittisesti paikallisen sopimisen laajentamiseen. Luottamusmiehen asemaa on ainakin parannettava nykyisestään selkeästi, Lyytinen huomautti.

Metalliliiton Raili Peniä huoletti työtapaturmien suuri määrä ja muistutti SAK:n edustajia työsuojelulain uudistustyössä, että laissa on huomioitava työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin kehittäminen, työssä jaksamisen edistäminen ja kiusaamisongelman saaminen kuriin.

Leena Seretin