Monet pitivät työsuojelua tässä
yhteydessä aivan olennaisena asiana. Birgit Tähtinen PAMista vaati
SAK:lta vahvempaa panostusta työsuojeluun.
– Esimerkiksi ravintolaympäristö on meluisa ja tunnelmavalaistus vaikeuttaa
valvontaa ja rahankäsittelyä. Yksin työskennellessä turvallisuuskin on vaarassa.
Kaikki tämä uhkaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiamme.
Julkisesta sektorista välittyy ulospäin hyvä kuva, mutta työntekijät kokevat,
että heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Jos asettuu järjestelmää vastaan,
uralla eteneminen tyssää siihen.
– Työsuojeluvaltuutettuja väheksytään, mutta me emme voi hyvin ja työssä
jaksaminen on vaikeaa, sanoi Riitta Harkimo-Rumbin, VTY.
PAMia edustava Olavi Nurminen ehdotti, että SAK ryhtyisi
toimenpiteisiin työajan lyhentämiseksi kuuteen tuntiin päivässä ansiotasoa
alentamatta ja saman liiton Risto Örling halusi, että SAK käyttäisi
rahastojaan VVO:n asuntotuotannon lisäämiseen.
Markku Kiljander KTV:stä ja Mauri Kuosmanen SEL:stä
peräänkuuluttivat toimia, joilla estettäisiin niin monien hyvin koulutettujen nuorten
pakkomuutto pois kotiseuduiltaan työn perässä.
– Tasainen kasvu ja panostus aluekeskuksiin estäisi suomalaisen työn pakenemisen
kehitysalueilta. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin Viro ja etelä, totesi Kiljander.
Itälaajentuminen ja ydinvoima
Metallin Jarmo Matikka on joutunut pääluottamusmiehenä käymään
kovia kamppailuja vuokratyövoiman takia. Tuntipalkkoja on dumpattu 20—25 markalla.
Selkeät pelisäännöt ja sopimuskulttuuri olisivat tarpeen.
EU:n itälaajentumiseen liittyvien siirtymäaikojen pitää koskea myös
vuokratyövoimaa, korosti Pertti Aitta-aho PAMista. Barbro
Vehkamäki KTV:stä haluaisi ay-liikkelle oman rajaseutuneuvoston, jonka
tehtävänä olisi huolehtia siitä, että maahanmuuttajat tuntevat täkäläiset normit
niin, etteivät he tee työtä laittomasti ja verottajalta piilossa.
Helena Koskiniemi PAMista vastusti sitä, että vastuu ay-liikkeen
kehittämisestä kehitysmaissa on sysätty SASKille.
– Vastuu globaalista ay-politiikasta kuuluu SAK:lle. Pitäisikö meidän asettaa
tavoitteita VAKLille ja miettiä millä lailla meidän kannattaisi vaikuttaa globaalisti
ay-liikkeen vahvistamiseksi, hän kyseli ja oli sitä mieltä, että Attac voitaisiin
hyvin nimetä yhdeksi vaihtoehdoksi globaalin edunvalvonnan edistämisessä. Myös
Metallin Jukka Porkka halusi mukaan Attacin ja Tobinin veron. SEL:n Hannele
Vuorio puolsi lisävaroja avustustoimintaan.
Loviisalainen, Metalliliittoa edustava Patrick Häggman kannatti SAK:n
ydinvoiman lisärakentamista tukevaa kantaa, kun taas PAMin Vesa Huusko
halusi asiaa koskevan lausuman poistamista.
– Kysymys on tulevaisuuden strategian valitsemisesta. Meidän pitää etsiä
vaihtoehtoja. Mielipiteet ovat jakautuneet, meidän pitää keskustella, Huusko sanoi.
SEL:n Jari Ylönen totesi, että muilla energiamuodoilla kuten
maakaasulla, tuulivoimalla ja turpeella on myös työllisyysvaikutuksia.
– Miksi me asettuisimme vastavirtaan, kun muu maailma panostaa turvallisiin
energiamuotoihin. Asiasta pitää äänestää.
Marjatta Soidinsalo Kemianliitosta varoitti, että ydinvoima voi
hajottaa rivit.
– Asiassa on runsaasti tunnelatausta. SAK:n pitääkin eduskuntapuoleiden tavoin
antaa jokaisen ratkaista henkilökohtaisesti kantansa puolesta tai vastaan.
Työttömyys ja sosiaaliturva
AKT:tä edustava Esko Jokikokko oli sitä mieltä, että niiden
työttömien, jotka joutuvat pakosta työllistämään itsensä yrittäjinä, pitäisi
voida liittyä SAK:hon.
– Naisetkin tekevät työtä ansaitakseen, mutta saavat silti 20 prosenttia
pienempää palkkaa. Sama palkka samanarvoisesta työtä, vaati elintarvikkeen Hannele
Vuorio ja oli sitä mieltä, että SAK:n pitäisi selvittää miten monella
työpaikalla on tehty tasa-arvosuunnitelma. Vuorio ilmoitti kannattavansa kiintiöitä,
sekä työelämässä että ay-liikkeessä.
Se lähtökohta, että työ tuo hyvinvointia, on hyvä, sanoi Vesa Huusko PAMista,
mutta varoitti samalla, ettei pidä unohtaa ansiosidonnaiselta tipahtaneita.
– Peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea pitää korottaa reilusti, jotta
vähimmäisturvasta tulee riittävä, hän vaati.
Sirpa Koivisto KTV:stä asettui vastustamaan sitä, että
vähimmäisturvaa ryhdyttäisiin asteittain rahoittamaan verotuksen kautta. Hän halusi
myös säilyttää osa-aikaeläkejärjestelmän, jotta suuret ikäluokat jaksaisivat
tehdä työtä vanhuuseläkkeelle siirtymiseensä asti.
– Tampereella tarvitaan vanhustenhuoltoon välittömästi 170 henkeä. Valtion
pitää ojentaa kätensä ja pelastaa julkiset palvelut, Koivisto totesi.
– Ihmiset joutuvat nykyään eläkkeelle, he eivät saa lähteä itse, totesi
Sähköliiton Jaakko Aaltonen.
– Ihmiset luulevat, että meidän työmme on kevyttä, siistiä ja hyvin
palkattua. Kuitenkin vain yksi sähkömies kymmenestä lähtee eläkkeelle 60-vuotiaana.
SAK:n pitää panostaa työn laatuun ja työympäristöön, jotta
työkyvyttömyyseläkkeiden määrä saadaan pienemmäksi, puhua edelleen
työttömyyseläkkeen puolesta ja estää osa-aikaeläkejärjestelmän heikentäminen.
Raija Ukkola VTY/VAL:sta ehdotti lisäystä, jonka mukaan
työeläkkeen pitää turvata ennen eläkkeelle siirtymistä saavutettu kulutustaso.
– Me julkisella sektorilla emme halua, että työeläkkeet lasketaan koko siltä
ajalta, kun työelämässä on oltu. Erilaisista lisistä johtuen meillä uskollisilla
palvelijoilla on isompi palkka juuri ennen eläkkeelle siirtymistä, joten me joudumme
kärsimään sellaisesta systeemistä.
Metallin Tauno Yksjärvi oli sitä mieltä, että usein pitää
paikkansa, että työ tuo hyvinvointia.
– Mutta seuraavalla viisivuotiskaudella on erittäin tärkeää, että SAK
huolehtii työttömien tuloista. Työssäoloaikavaatimus pitää ansiosidonnaisen osalta
pudottaa kuuteen kuukauteen, hän lausui ja sai kannatusta monilta muilta puheenvuoron
käyttäjiltä.
SAK:n pitää toimia tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta niin, että myös
pienipalkkaisimmat saavat työpaikasta riippumatta oma osansa hyvinvointikakusta, totesi
Metalliliittoa edustava Jouko Alahäivälä.
Ingegerd Ekstrand