Työnantajajärjestöjen kokouksissa on loppukeväällä puitu työllistymistä, työllistämisen esteitä ja uhkaavaa työvoimapulaa. Sekä TT:n että PT:n nokkamiehet ovat ottaneet kantaa työvoiman riittävyyteen.

Joko orastava työvoimapula alkaa huolestuttaa Palvelutyönantajien hallituksen puheenjohtaja, Keskon pääjohtaja Matti Honkala?
– Tulevaisuudessa kyllä. Jo nyt on alakohtaisesti hankaluuksia saada pätevää henkilökuntaa, mutta työvoimapulasta ei voi puhua.

Korostitte puheessanne Palvelutyönantaja-päivänä 22.5. koulutuksen merkitystä ja sitä, että koulutus vastaa työelämän tarpeita. Onko palvelualoille johtava koulutus nykyisin liian teoreettista vai mikä siinä kangertelee?
– Koulutuksen kehitys kulkee huolestuttavaan suuntaan. Kaupallinen koulutus kulkee — sanoisinko yläviistoon. Palvelualoille tarvitaan käytännön osaajia teoreettikkoja enemmän.

Virallinen koulutustavoite on kouluttaa 70 % ikäluokista ammattikorkeakoulussa tai tiedekorkeakoulussa. Vastaako tavoite palvelusektorin tarpeisiin?
– Määrä tuntuu kyllä suurelta ja korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta ylimitoitetulta.

Kannoitte puheessanne huolta ikääntyvästä henkilöstöstä. Millaisin kannustimin palveluammateissa pysytään ja jaksetaan eläkeikään saakka?
– Liian varhainen eläköityminen on kaikkien alojen ongelma. Ainoa lääke työssä jaksamiseen eivät voi olla varhaiseläkkeet. Pitäisi miettiä kannustimia, jotka houkuttelevat jatkamaan työssä nykyistä pidempään. Yhtenä kannustimena toimisi nykyistä korkeammat karttumat eläkeikää lähestyttäessä.

Etenkin kaupan alalla osa-aikaeläke on suosittu. Onko se hyvä kannustin jaksamaan työssä entistä pidempään?
– On ja ei. Joillekin osa-aikaeläke sopii, jotkut käyttävät sitä, koska ei ole muita mielekkäitä vaihtoehtoja. Ikääntyneille pitää räätälöidä muitakin motivoivia malleja.

Palvelualoilla työskennellään muita sektoreita enemmän osa-aikatyössä. Kuinka suuri haitta osa-aikaiset työsuhteet ovat työvoimakilpailussa?
– Ne ovat ja eivät ole haitta. Kaupan työmäärän vaihtelut ovat suuria, eikä koko henkilökunta voi olla kokoaikatyössä; muutoin lasku kuluttajalle käy liian suureksi. Tarvitaan sekä osa-aikatyötä että kokoaikatyötä.

Palvelusektorilla on ounasteltu, että osa-aikaisia työsuhteita alettaisiin hiljalleen kokoaikaistaa. Onko suunta kääntynyt?
– Jossain määrin kokoaikaistetaan, mutta kyse on yksittäisistä tapauksista. En kuitenkaan usko, että trendi kääntyy. Se ei ole realistista kovenevassa hintakilpailussa.

Toimitusjohtaja Arto Ojala on puhunut ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta lähitulevaisuudessa. Onko käymässä niin, että palvelutyö ei kiinnosta suomalaisia ja sen tekevät maahanmuuttajat?
– En usko niin käyvän. Maahanmuuttajia tarvitaan siksi, että huoltosuhde muuttuu ja aktiiviväestön osuus alkaa pienetä jo vuoden 2005 jälkeen. Paineet työvoiman riittämisestä ovat kovat. Osin ongelmaa voidaan korjata sillä, että tuottavuus kasvaa, mutta palvelualoilla tuottavuuden nousukaan ei ole lääke työvoiman riittävyyteen.

Teollisuustyönantajat ovat viime aikoina puhuneet, että työllistymisen ja työn teettämisen este on muun muassa jäykkä palkanmuodostus. Pitäisikö palkanmuodostusta muuttaa nykyistä markkinaehtoisemmaksi, kuten TT esittää?
– Teollisuustyönantajilla on omat näkemyksensä, enkä halua ottaa niihin kantaa. Työmarkkinaneuvotteluissa tulisi ottaa entistä paremmin huomioon eri alojen erilainen palkanmaksukyky ja tuottavuuskehitys. Yksiselitteistä vastausta ongelman ratkaisemiseen ei ole, koska alakohtaiset sopimukset eivät välttämättä ole paras malli kokonaisuuden kannalta.

Eivätkö osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja pätkätyö ole markkinaehtoista työllistämistä?
– Ovathan ne, mitä sitten markkinaehtoisella työllistämisellä tarkoitetaankaan.

Sopivatko tulospalkkausjärjestelmät palvelualoille?
– Sopivat ihan hyvin. Palvelualoilla lopullinen suoritus asiakkaalle on aina ihmisen tekemä. Kannustamalla jokaista tekemään työnsä mahdollisimman hyvin loppuun saakka parannetaan palvelun laatua ja työmotivaatiota.

Palvelualat aikovat siis pärjätä työvoimakilpailussa?
– Se on yrityksistä kiinni. Raha ei ole ratkaisevaa, sillä nuoret arvostavat palkkaa enemmän työn mielenkiintoisuutta. Kauppakin on muuttunut yhä enemmän tietotekniikkaa apunaan käyttäväksi, joka saattaa hyvinkin houkutella nuoria. Kaupan on lähestyttävä oppilaitoksia ja kerrottava, millaisia mielekkäitä ja vaihtelevia työtehtäviä sillä on tarjottavanaan.