Sanoilla sievistellään
 Vesa Heikkinen on tekstintutkija,
tietokirjailija ja suomen kielen dosentti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Hänen
lempisanansa kielen harhaanjohtamisessa on kehittäminen.
 Työmarkkinoiden
sievistelysanoja
– Työelämässä kehittäminen tarkoittaa
yleensä tehostamista, tuottavuuden kohentamista, työolosuhteiden heikentämistä ja
ihmisten irtisanomisia. Myös politiikan kielenkäytössä kehitetään kovasti vaikkapa
vanhustenhuoltoa tai päivähoitoa, mikä käytännössä tarkoittaa hoitavien käsien
vähentämistä ja tuloslukujen siistimistä, Heikkinen sanoo.
Politiikan tekijät ja ay-vaikuttajat kätkeytyvät
sievistelysanojen taakse, jolloin ikävistä asioista ei tarvitse puhua niiden oikeilla
nimillä. Köyhä ei välttämättä itsekään halua samaistua köyhäksi, vaikka rahat
eivät riitä ruokaan ja asumiseen. Politiikan kielellä kyse on tuloerojen kasvamisesta.
– Vaikuttajat välttävät puheissaan leimaamista, ivaamista tai pilkkaamista.
Eihän meillä ole yleisen kielen käytön perusteella myöskään rikkaita, vaan
hyvätuloisia Kukaan ei halua sanoa olevansa rikas. Hyvätuloisuus ja mammona mielellään
häivytetään kielellisessä ilmaisussa, Vesa Heikkinen tulkitsee.
Vanha on ikääntynyt
Työelämässä ei ole lainkaan vanhoja työntekijöitä, mutta ikääntyneitä tai
ikääntyviä sitäkin enemmän. Eläkkeelle pääsevät tai joutuvat eivät halua
nimittää itseään eläkeläisiksi. Jos ammatti-identiteetti on vahva, kirvesmies tai
toimittaja käyttää ammattinimikettään myös eläkkeellä, vaikka ei enää
tekisikään alan töitä.
– Monilla vanhoilla sanoilla on huono kaiku. Tyyppiesimerkki on työtön.
Vallanpitäjät käyttävät mielellään ilmaisua työmarkkinoiden käytettävissä oleva
tai työvoimaresurssi, kuten maabrändityöryhmä sanailee. Työtön ihminen joutuu
kuitenkin ruksaamaan lomakkeeseen joka päivä kohdan työtön, työtön, työtön, mikä
varmaan tuntuu nöyryyttävältä, koska ei ole itse aiheuttanut työttömyyttään tai
"jäämistä työvoimaresurssiksi".
Yksi vaiettu ilmaisu työmarkkinoilla on siirtotyöläinen. Sitähän Virosta
Etelä-Suomessa työssä käyvät ihmiset ovat: koti ja perhe on Virossa, työt Suomessa.
Brysseliin vuoden projektihommiin lähtevää ei kutsuta siirtotyöläiseksi.
– Ehkäpä EU:n avoimet työmarkkinat ovat häivyttäneet sinällään paljon
kertovan sanan siirtotyöläinen, Heikkinen aprikoi.
Leena Seretin
Työmarkkinoiden
sievistelysanoja
 vähävarainen,
pienituloinen = oikeasti köyhä, joka ei tule palkallaan toimeen ja joutuu
turvautumaan sosiaaliapuun
- itsensä työllistäjä = usein pakkoyrittäjä, työnantaja kiertää
eläke- ja sosiaalimaksut ja siirtää vastuun todellisuudessa palkansaajaan
rinnastettavaan
- tupohaikailu (työnantajien käyttämä termi) = alas ay-liike
- kiinteistötyöntekijä = siivooja tai vahtimestari
- maahanmuuttaja = pakolainen, työn perässä liikkuva, paluumuuttaja,
suomalaisten työpaikkojen uhka
- osaaminen = korkeakoulun suorittanut, lähinnä atk-osaaja, useinkaan
ei tarkoiteta putkimiehiä, sähkömiehiä, kampaajia, kirvesmiehiä eli ammattilaisia
duunareita
- tietoyhteiskunta = tietokoneiden kanssa työskentelevät, ei mielletä,
että sorvi on atk-pohjainen, kaupan kassakone viimeisintä teknologiaa, kuorma-auto
täynnä hienoa tekniikkaa
- toimeentulotuki = köyhäinapu (tukihan ei riitä toimeentuloon)
- kestävyysvaje = eläkerahat eivät riitä tulevaisuudessa, vaikka
eläke on osa palkkaa tai oikeammin tulevaisuuteen säästetty osa palkankorotusta
- työkyvyttömyyseläke = sairauseläke (ihminen menettänyt työssään
terveytensä)
- ikääntynyt, seniori, harmaa pantteri = vanhempi työntekijä
- henkinen työsuojelu = ihmisen mielenterveyden vaalimista
työelämässä
- osa-aikatyöntekijä = usein myös osa-aikatyötön
- työelämän kehittäminen = useimmiten etujen heikentämistä
- tuottavuuden parantaminen = palkansaajien selkänahasta revitään
entistä enemmän
- ulkoistaminen = työntekijän tai osan tuotannosta myyminen toiselle
omistajalle
- perhevapaa = äitiys-, isyys- ja hoitovapaa
- globalisaatio = talouden kansainvälistyminen
- kehittyvä maa = köyhä kehitysmaa, yleensä entinen siirtomaa
Palkkatyöläinen
24.5.2011 nro 3/11 |
