|
 |
Tutkittua
Kuntatyössä kehitystä
Työelämän laatutekijät ja työolot ovat kohentuneet kunta-alalla.
Kehitys ilmenee työpaikoilla lähiesimiestyön kehittymisenä, rakentavana suhtautumisena
muutosehdotuksiin ja keskusteluun tavoitteista.
Usko työsuhteen jatkuvuuteen sekä vähäinen lomautus- ja irtisanomisuhka
ovat kunta-alalla muita sektoreita vahvempia työelämän laatutekijöitä.
Asiakasväkivallan henkiset ja fyysiset kokemukset ovat muita sektoreita yleisempiä ja
lisääntyneet terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa.
Enemmän kuin neljällä viidestä kunta-alan työntekijästä on ollut viime
vuonna tilaisuus oppia koko ajan uusia asioita työssään. Yhtä yleistä on ollut
kunta-alan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen osana työpaikan
laaja-alaista työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työnantajan maksaman koulutuksen
pituus oli keskimäärin 4,8 päivää, vuonna 2009 se oli 5,2 päivää.
Työn koettu henkinen ja fyysinen rasittavuus ovat kunta-alalla muita
sektoreita yleisempiä. Työnsä henkisesti täysin tai melko rasittavaksi kokeneita on
kunta-alalla kaksi kolmesta, kun esimerkiksi teollisuudessa näin kokee vajaa puolet
henkilöstöstä.
Sairauspoissaolojen määrät työpäivinä laskettuna ovat vähentyneet
kunta-alalla. Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2010 oli keskimäärin 8,4 työpäivää,
keskipituus 12,2 työpäivää.
Väkivalta hallintaan
Väkivallalla ja sen uhkatilanteilla on merkittävä vaikutus työntekijän hyvinvointiin,
jaksamiseen ja työkykyyn. Väkivallan ennakointi lisää turvallisuutta, mikä puolestaan
lisää työn tuottavuutta.
Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopiossa on koonnut internetiin sosiaali- ja
terveysalalle tietopaketin väkivallan uhkasta, ennaltaehkäisystä ja hallinnasta
työpaikalla. Tietoa voi soveltaa muillekin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloille.
Fyysiset työolot työhyvinvoinnin keskiössä
Fyysiset työolot vaikuttavat edelleen keskeisesti työntekijöiden terveyteen. Fyysisesti
raskaat työt sekä fyysisiä ja kemiallisia altisteita sisältävät työt ovat
tutkimuksen mukaan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairauspoissaoloihin.
Huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät lyhyiden ja
keskipitkien poissaolojen riskiä, ja tyytymättömyys työhön lisää yli kahden viikon
mittaisten poissaolojen riskiä.
Tutkimuksessa osoitettiin, että vaikka mielenterveyssyistä johtuvat
poissaolot ovat yleistyneet, valtaosa poissaoloista johtuu edelleen fyysisistä
ongelmista.
Myös tupakoinnilla ja ylipainoisuudella on voimakas yhteys
sairauspoissaoloihin.
Tutkimuksessa oli mukana Helsingin kaupungin työntekijöitä.
Leena Seretin
Palkkatyöläinen
24.5.2011 nro 3/11 |
 
|
|
 |
|
