
Viisi väitettä maahanmuutosta
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka, SAK

Toisin kuin monet elinkeinoelämän edustajat, poliitikot
ja virkamiehet
väittävät, Pia Björkbacka ei usko, että 2010-luvulla eläkkeelle siirtyvien
määrän kasvu luo automaattisesti massiivisen ulkomaisen työvoiman tarpeen.
Maahanmuuttajia tarvitaan
Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, sillä huonosta työllisyystilanteesta
huolimatta ammattitaitoisia työntekijöitä voi olla vaikea saada joillakin toimialoilla
ja yrityksissä. Tällöin ratkaisu voi olla ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen.
Tällä hetkellä Suomen ensisijainen ongelma ei ole kuitenkaan työvoimapula vaan puute
työpaikoista.
Työvoiman saatavuusharkinta on turhaa byrokratiaa
Ei ole, sillä saatavuusharkinta turvaa Suomen työmarkkinoilla jo olevien
työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavien työntekijöiden työehtojen
asiallisuuden. Saatavuusharkintaa tarvitaan niin kauan, kun työehtojen valvonta ei ole
riittävää ja työllisyystilanne Suomessa on huono. Tällä hetkellä valvonta on
heikkoa vähäisten resurssien takia ja työttömyysprosentti on noin 8.
Maahanmuuttajat syrjäyttävät suomalaiset työttömät työhönotossa
Eivät syrjäytä. SAK:laisilla aloilla on havaittu, että ulkomaisen
työvoiman palkkaaminen kertoo enemmän huonoista työehdoista tai yritysten tavoitteesta
vähentää työvoimakustannuksia kuin työvoimapulasta. Valitettavasti työnantaja usein
käyttää suomalaisesta työelämästä ja työehdoista tietämätöntä maahanmuuttajaa
hyväksi. Suomessa asuva työntekijä ei suostu, eikä pidäkään suostua, heikkoihin
työehtoihin.
Suomessa ei ole paperittomia työntekijöitä
Myös Suomessa on paperittomia ihmisiä, mutta heistä ei tiedetä juuri
mitään. Paperittomien kohtaamaa syrjintää on hyvin vaikea havaita, koska suurin osa
heistä välttää ilmitulon pelossa kaikkia mahdollisia kontakteja, myös
ammattiliittoja.
Työ auttaa kotoutumisessa
Kyllä, työ ja kielitaito helpottavat kotoutumista. Työssä käyvä turvaa
itsensä ja läheistensä toimeentulon ja kokee näin olevansa yhteiskunnan
täysivaltainen jäsen. Työyhteisössä voi oppia kieltä ja toimintatapoja sekä
tutustua paikallisiin ihmisiin.
Pirjo Pajunen
Foto Tuulikki Holopainen
Palkkatyöläinen
5.4.2011 nro 2/11 |