vane.jpg (302 bytes)

Viisi väitettä maahanmuutosta

SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka, SAK

Toisin kuin monet elinkeinoelämän edustajat, poliitikot ja virkamiehet väittävät, Pia Björkbacka ei usko, että 2010-luvulla eläkkeelle siirtyvien määrän kasvu luo automaattisesti massiivisen ulkomaisen työvoiman tarpeen. Foto. TUULIKKI HOLOPAINEN
Toisin kuin monet elinkeinoelämän edustajat, poliitikot ja virkamiehet
väittävät, Pia Björkbacka ei usko, että 2010-luvulla eläkkeelle siirtyvien
määrän kasvu luo automaattisesti massiivisen ulkomaisen työvoiman tarpeen.

  Maahanmuuttajia tarvitaan
– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, sillä huonosta työllisyystilanteesta huolimatta ammattitaitoisia työntekijöitä voi olla vaikea saada joillakin toimialoilla ja yrityksissä. Tällöin ratkaisu voi olla ulkomaalaisen työntekijän palkkaaminen. Tällä hetkellä Suomen ensisijainen ongelma ei ole kuitenkaan työvoimapula vaan puute työpaikoista.

Työvoiman saatavuusharkinta on turhaa byrokratiaa
– Ei ole, sillä saatavuusharkinta turvaa Suomen työmarkkinoilla jo olevien työllisyyttä ja varmistaa kolmansista maista rekrytoitavien työntekijöiden työehtojen asiallisuuden. Saatavuusharkintaa tarvitaan niin kauan, kun työehtojen valvonta ei ole riittävää ja työllisyystilanne Suomessa on huono. Tällä hetkellä valvonta on heikkoa vähäisten resurssien takia ja työttömyysprosentti on noin 8.

Maahanmuuttajat syrjäyttävät suomalaiset työttömät työhönotossa
– Eivät syrjäytä. SAK:laisilla aloilla on havaittu, että ulkomaisen työvoiman palkkaaminen kertoo enemmän huonoista työehdoista tai yritysten tavoitteesta vähentää työvoimakustannuksia kuin työvoimapulasta. Valitettavasti työnantaja usein käyttää suomalaisesta työelämästä ja työehdoista tietämätöntä maahanmuuttajaa hyväksi. Suomessa asuva työntekijä ei suostu, eikä pidäkään suostua, heikkoihin työehtoihin.

Suomessa ei ole paperittomia työntekijöitä
– Myös Suomessa on paperittomia ihmisiä, mutta heistä ei tiedetä juuri mitään. Paperittomien kohtaamaa syrjintää on hyvin vaikea havaita, koska suurin osa heistä välttää ilmitulon pelossa kaikkia mahdollisia kontakteja, myös ammattiliittoja.

Työ auttaa kotoutumisessa
– Kyllä, työ ja kielitaito helpottavat kotoutumista. Työssä käyvä turvaa itsensä ja läheistensä toimeentulon ja kokee näin olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Työyhteisössä voi oppia kieltä ja toimintatapoja sekä tutustua paikallisiin ihmisiin.

Pirjo Pajunen
Foto Tuulikki Holopainen

 

 

Palkkatyöläinen 5.4.2011 nro 2/11

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)