|
 |

"Ei pöllömpi kysymys"
Voiko firman työterveyslääkäriin luottaa?
 Lääkärillä
on vaitiolovelvollisuus, eikä työnantajan nimeämä työterveyslääkäri saa ilman
asianomaisen työntekijän lupaa kertoa työnantajalle potilaan terveys- tai
sairaustietoja. Työterveyslääkäri saa sen sijaan ilmoittaa työnantajalle, jos
työntekijä työskentelee terveydelle erityistä vaaraa aiheuttavissa tehtävissä ja
esittää työsuojelullisia korjaustoimia. Työntekijän on puolestaan kerrottava
työterveyspalvelujen tuottajalle tiedot havaitsemistaan terveydelle vaaraa aiheuttavista
tekijöistä.
Työnantajan on pidettävä terveystiedot erillään muista työntekijää
koskevista tiedoista ja niitä saa käsitellä vain asiaan nimetty henkilö.
Onko työnantajalla oikeus pakottaa
laihtumaan ja liikkumaan?
Työnantaja ei voi pakottaa ketään laihtumaan eikä puuttua työntekijöidensä
ulkomuotoon tai ulkonäköön. Työnantajalla ei ole myöskään oikeutta lähettää
työntekijää terveydentilaa koskevaan testiin, esimerkiksi kolesterolimittaukseen.
Terveydenhuollon ammattihenkilö määrittelee tarvittavat toimenpiteet.
Työnantaja voi toki suositella työntekijöilleen kuntoutuskursseja, kuten
Kelan korvaamia Aslak ja Tyky -kursseja, mutta niihin ei ole pakko osallistua. Kursseille
pääsyvaatimus on, että lääkäri kirjoittaa ns. B-lausunnon eli ehdottaa mahdollisesti
alentunutta työkykyä kohentavaa kuntoutusta. Kuntoutus tapahtuu työajalla.
Vapaa-ajan harrastukset ja toiminta eivät kuulu työnantajalle.
Voiko työajan valita,
kunhan tekee työnsä kunnolla?
Työhön tultaessa tehdään työsopimus, jossa sovitaan työsuhteen ehdoista ja
muun muassa työajoista. Työsopimus annattaa tehdä kirjallisena. Tätä sopimusta on
molempien noudatettava. Töihin on siis tultava silloin, kun työsopimuksessa on sovittu.
Vaikka itsestä tuntuisi, että työn tekemisen kannalta työajalla ei ole merkitystä,
työnantajan määräystä on noudatettava.
Leena Seretin
Palkkatyöläinen
5.4.2011 nro 2/11 |

 
|
|
 |
|