SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen pitää jatkotyöryhmien työn tuloksia kokonaisuutena tyydyttävinä. Hänen mukaansa nyt on huolehdittava siitä, että kaikki esitetyt uudistukset etenevät.

– Olisimme toivoneet, että nykyinen hallitus olisi vienyt Ahtelan työryhmän esityksiä eteenpäin. Tässä on ollut vitkuttelun makua.

Kallisen mukaan lakiesitykset on annettava kiireesti uudelle eduskunnalle.

Kallinen korostaa, että keskeisin keino työurien pidentämisessä on se, että työtä on tarjolla mahdollisimman monelle. Tämän lisäksi työelämän laatuun on kiinnitettävä huomiota. Eläkeiän nostamiselle SAK:ssa ei nähdä edelleenkään perusteita.

Työterveyshuolto kaikille

Pätkätyöntekijät ja pienissä yrityksissä työskentelevät jäävät helposti ilman työterveyshuollon palveluja tai ne ovat puutteellisia. Näin on siitä huolimatta, että lain mukaan työterveyshuolto koskee kaikkia työntekijöitä työpaikan koosta tai työsuhteen muodosta riippumatta.

Ongelma on, että lakia ei aina noudateta. SAK on vaatinut työsuojeluviranomaisilta tehokkaampaa valvontaa siitä, että työnantajat huolehtivat työterveyshuollon järjestämisestä.

Ahtelan työryhmä ehdotti vuosi sitten työhyvinvoinnin palvelukeskuksen perustamista Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen. Tämä erityisesti pieniä työpaikkoja palveleva keskus on jo aloittelemassa toimintaansa. Myös työhyvinvointia edistävään työhyvinvointikorttiin liittyvä koulutus on aloitettu.

Työkyvyttömyyden ehkäisyä

Ahtelan työryhmä teki reilu vuosi sitten useita ehdotuksia, joiden avulla työkyvyttömyyttä voitaisiin ennaltaehkäistä. Työkyvyttömyyden vähentäminen on keskeinen keino nostaa keskimääräistä eläkkeellejäämisikää.

Esityksiä jatkojalostanut työryhmä on laatinut mallin, jossa työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät jo sairausloman varhaisessa vaiheessa työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä.

Työterveyshuollolle tulisi lakimuutosten myötä velvollisuus laatia lausunto sairauslomalle jääneen työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä.

Pirjo Pajunen

• Ahtelan työryhmän raportti
• Ahtelan työryhmän jatkoselvitykset: Vesa Rantahalvarin johdolla raportti Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä
• Eeva Kuuskosken johdolla työhyvinvointia käsitelevä raportti
• Päivi Kermisen johdolla raportti Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut

– Näin ei ole. Työryhmä ei ole raportissaan ottanut kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin, SAK:ta työryhmässä edustanut Kallinen korostaa.

Työryhmän raportti sisältää erilaisia eläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja. Niiden vaikutuksia on laskettu työurien pidentymiseen, eläkkeiden tasoon, rahoitukseen ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen.

Työryhmässä EK toi laskettavaksi eläketurvan heikennyksiä, palkansaajajärjestöt taas halusivat tarkasteluun myös muita työuraan vaikuttavia tekijöitä kuin pelkkiä eläkeasioita.

Työmarkkinajärjestöt arvioivat kevään aikana löytyykö muun muassa tulevan hallituksen ohjelmaa varten yhteisiä näkemyksiä eläketurvan riittävästä tasosta, työeläketurvan rahoituksen varmistamisesta ja työurien pidentämisestä.