Suomi on monilla mittareilla mitattuna koulutuksen huippumaa. Peruskoulun päättävistä lähes kaikki hakevat jatko-opintoihin. Ammatillisen peruskoulutuksen suosio kasvaa, ja opiskelupaikkoja on lisätty viime vuosina yli 11 000. Aikuisten näyttötutkintoon osallistuu vuosittain yli 60 000 työntekijää, oppisopimuskoulutukseen vieläkin enemmän. Työllisistä jo liki 40 prosenttia on korkeasti koulutettuja, jotka haikailevat mielekkään työn perään.

Koulutuksen mentäviä aukkoja on silti olemassa. Yli 400 000 työikäiseltä puuttuu ammattitutkinto. Kymmenentuhatta nuorta keskeyttää ammatillisen koulutuksen vuosittain ja peruskoulun päättäviä jää joka vuosi jatko-opintojen ulkopuolelle.

Synkkyyttä koulutusnäkymissä lisää se, että työnantajia ei näytä kiinnostavan päivittää työntekijäasemassa olevaa henkilöstöään. SAK:laisista kolme neljästä ei ole osallistunut päivääkään työnantajan kustantamaan koulutukseen. Alle viikon koulutukseen on päässyt viidennes SAK:laisista.

Ammattitaitoa päivitettävä

Arvostetaanko työelämässä liikaa tutkintoja? Eikö näytöksi riitä, että osaa hommansa ja tulosta syntyy, SAK:n koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen?

– Tärkeintä on tietysti osaaminen. Pidän kuitenkin tärkeänä, että omasta osaamisesta on näyttää todistus. Suomalaisessa työelämässä on tapahtunut valtava muutos parin vuosikymmenen aikana: Työtehtävät, joihin riittää pelkkä peruskoulutus ovat vähentyneet dramaattisesti. Työllistyminen edellyttää nykyään vähintään ammatillista peruskoulutusta.

Tutkinnon puute koituu palkansaajalle riesaksi etenkin, jos jää työttömäksi. Uusi työura ei urkene, koska näyttö työurasta ilman tutkintopaperia ei tunnu riittävän.

Siekkisen mukaan SAK:n tavoitteena on saada kaikille työikäisille ammatillinen tutkinto. Tutkintotodistus on osoitus omasta osaamisesta ja parantaa selkeästi työllistymismahdollisuuksia. Työttömäksi jäätyä on tärkeää, että kaikki halukkaat pääsisivät koulutukseen ja tähän on tullutkin parannusta. Mutta edelleen tarvitaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille lisää koulutusmahdollisuuksia.

– Meillä on erinomainen aikuisten näyttötutkintojärjestelmä. Aikuisten ammattilaisten pitäisi voida osoittaa osaamisensa näytöillä vaikka suoraan työelämästä. Järjestelmä ei vaan toimi tällä hetkellä näin. Lähes kaikki aikuiset osallistuvat valmistavaan koulutukseen ja oppilaitoksissa kartoitetaan ja luetaan hyväksi opiskelijan aiempi osaaminen hyvin vaihtelevasti, Siekkinen sanoo.

Hänen mukaansa työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta oman osaamisen päivittämisestä tulee osa kaikkien työntekijöiden työtehtäviä.

– Olemme esimerkiksi ehdottaneet, että työehtosopimuksissa voitaisiin sopia oikeudesta parantaa omaa ammattitaitoa vuosittain työaikana. Myös oppimisen rahoitukseen on etsittävä uusia ratkaisuja.