Vaikka varttuneella työntekijällä ei olisikaan minkäänlaista ammatillista koulutusta, työkokemuksen tuoma osaaminen ja siihen liitettävä ammattitaidon päivitys on tuottoisaa.

– Kun kokemusta ja osaamista on paljon, pienen uuden osaamisalueen kouluttaminen voi merkitä huomattavaa tuottoa työpanokseen. Sen sijaan pienikin uuden osaamisen puute voi näivettää kaiken entisen opitun. Tätä ei aina ymmärretä yritysmaailmassa, sanoo Reija Lilja.

Ymmärtämättömyyttä esiintyy Reija Liljan mukaan hiljaisen tiedon ja taidon merkityksessä. Kokemuksen ja pitkän työuran kautta hankittu osaaminen on arvokasta. Nuorelle koneiden, laitteiden ja prosessien oppiminen on pitkä tie ja myös kallis yritykselle.

– Jatkossa on hyvä muistaa, että pitkän linjan ammattilaisia ei ole korvaamassa pilvin pimein nuoria. Heistä kilpailevat kaikki työnantajat.

Koulutus kannattaa

Reija Liljan mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että myös ikääntyneitä, sanotaan nyt vaikka 55 plus -ikäisiä kannattaa kouluttaa, sillä eläkkeelle siirtymisikä nousee ajan myötä.

– Kouluttautuminen työn ohessa on vahva kannustin pysyä työelämässä. Yrityksille ikääntyneiden kouluttaminen on aiempaa parempi investointi, koska pidentynyt työura tuottaa yritykselle tulosta.

Tilastojen valossa koulutus pidentää työuraa ja sillä on aito vaikutus työurien pidentämiseen.

– Ikääntyneiden osuus aikuiskoulutukseen on noussut sitten vuonna 2005 tehdyn eläkeuudistuksen.

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa aikuiskoulutukseen osallistumisaste on kansainvälistä huipputasoa. Vuonna 2006 joka toinen 18–64-vuotias osallistui erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen ja hieman yli puolet työvoimasta osallistui ammatilliseen aikuiskoulutukseen.

– Silti osallistumisaste ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen ei ole viime vuosina noussut, vaan pikemminkin polkenut paikallaan. Ammattitaitoa kehittävän aikuiskoulutuksen määrä on aikuisväestön omien arvioiden mukaan selvästi vähentynyt 2000-luvun alkupuolella, Reija Lilja toteaa.

Koulutus kannustaa

SAK:laisessa kentässä tiedetään, että työnantajat suosivat henkilöstökoulutuksessaan parhaimman pohjakoulutuksen saaneita. Tilastot tukevat näkemystä. Korkea-asteen koulutuksen saaneet osallistuvat eniten ammatilliseen aikuiskoulutukseen, perusasteen koulutetut vähiten. Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen on yleistä parhaassa työiässä olevilla.

Reija Lilja kuitenkin muistuttaa, että työelämässä olevista 55–64-vuotiaista 40 prosenttia osallistuu ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Luku on kansainvälisesti korkea.

– Kansainvälisissä vertailuissa onkin havaittu, että ikääntyneiden osallistuminen työhön liittyvään aikuiskoulutukseen on vähäisempää maissa, joissa ikääntyneiden työllisyysaste on keskimääräistä matalampi.