Palkansaajajärjestöt pitävät ohjelman keskeisinä kysymyksinä työllisyyden ja osaamisen parantamista, eläkejärjestelmän rahoituksen varmistamista, julkisen sektorin palvelukyvyn parantamista, harmaan talouden tehokasta torjuntaa ja pitkäjänteistä investoimista liikenneväyliin.

Työryhmät ovat kolmikantaisia eikä niissä ole ollut aivan helppoa päästä yksimieliseen lopputulokseen. Erimieliseksi jäi julkisen sektorin tuottavuutta pohtinut työryhmä. Palkansaajajärjestöt vastustavat mekaanista tuottavuuden määrittelyä, jossa ei huomioida esimerkiksi palvelujen laatua.

Osa työryhmien esityksistä on melko yleisluontoisia ja muun muassa SAK on kaivannut niihin lisää konkreettisuutta. Esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan SAK on esittänyt ammattiliitoille kanneoikeutta ja tilaajavastuulain laajentamista niin, että työn tilaaja on vastuussa koko alihankintaketjun toimista.

Työllisyysasteen nostamisessa keskeistä on saada käyttöön kaikkien työpanos nykyistä paremmin. SAK:n mielestä aktiivisen työvoimanpolitiikan resursseja on lisättävä ja erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten syrjäytymisen estämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan sekä osatyökykyisten työllistämiseen.

Ahtelan työryhmän esitykset jumissa

Palkansaajajärjestöissä on työryhmien työn kuluessa ihmetelty, miksi työurien pidentämistä aiemmin pohtineen ns. Ahtelan työryhmän ehdotukset ovat juuttuneet ministeriöihin, eikä niitä ole valmisteltu eteenpäin. Järjestöt korostavat, että Ahtelan työryhmän työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työterveyshuollon parantamiseen liittyvät ehdotukset ovat tärkeä osa työurien pidentämiseen tähtääviä toimia ja siten myös osa kestävää talouskasvua.

Työurien pidentämistä ja eläkkeiden rahoitusta pohditaan osana talous- ja työllisyysohjelmaa, mutta tämä työryhmä jatkaa muista poiketen työskentelyään vuoden vaihteeseen asti.

Pirjo Pajunen