
Ay-koulutuksen toimivuus arvioidaan
Riitajuttu ratkesi Kiljavan hyväksi
SAK:n hallitus on velvoittanut SAK:n koulutussäätiön arvioimaan
ay-koulutuksen toimintakonseptin toimivuuden ja Kiljavan opiston aseman vuoden 2011
loppuun mennessä. Tällä hetkellä koulutussäätiön tarjoama ay-koulutus hoidetaan
pääasiassa Nurmijärvellä sijaitsevan Kiljavan opiston kautta. Opiston tarjoaman
internaattityyppisen koulutuksen kysyntä on jatkuvasti vähentynyt ja samalla
lyhytkestoisen, alueilla järjestettävän koulutuksen kysyntä on kasvanut. SAK:n
hallitus edellyttikin syyskuun kokouksessaan, että koulutussäätiön on ensi vuoden
aikana arvioitava erilaiset ay-koulutuksen järjestämisvaihtoehdot.
Opiston
toiminnassa mahdollisesti tapahtuvien uudelleenjärjestelyjen vuoksi Kiljavan opiston
henkilökunnan kanssa käydään yt-neuvottelut.
Tänä syksynä 60 vuotta täyttänyt Kiljavan opisto järjestää edunvalvontaan ja
työelämän kehittämiseen liittyvää koulutusta. Se huolehtii myös niiden SAK:laisten
ammattiliittojen, joilla ei ole omaa opistoa, aktiivien perus- ja jatkokoulutuksesta.
Riitajuttu
ratkesi Kiljavan hyväksi
Koulutussäätiö on
voittanut Kiljavan opistossa opettajana työskennellyttä naista vastaan käymänsä
palkkasaatavia koskevan riitajutun. Hyvinkään käräjäoikeus velvoitti 20. 9.
antamassaan tuomiossa naisen korvaamaan osan koulutussäätiön vaatimista
oikeudenkäyntikuluista eli 300 000 euroa korkoineen.
Entisen opettajan kanteessa oli kysymys yli 200 000 euron suuruisten palkka- ja muiden
saatavien velkomisesta SAK:n koulutussäätiöltä korkoineen. Kantaja väitti saatavia
kertyneen vuosina 19952002. SAK:n koulutussäätiö kiisti kanteen kokonaan.
Jutussa oli kyse työehtosopimuksen määräysten tulkinnasta. Kuten valtaosa
kansanopistoista, Kiljavan opistokin noudattaa opettajien työajan osalta yksityisen
opetusalan työehtosopimuksen mukaista kokonaistyöaikajärjestelmää, joka ei tunne
ylityötä eikä ylityökorvauksia.
Kantaja on saanut tekemästään työstä työehtosopimuksen mukaisen palkan. Opettaja
vaati kuitenkin ylimääräistä palkkaa niistä tunneista, jotka hän itse tulkitsi
ylitöiksi. Lisäksi hän vaati erillistä korvausta sellaisista tehtävistä, jotka
työehtosopimuksen mukaan on jo huomioitu palkassa. Käräjäoikeus katsoi opiston lailla,
että opettajan vaatimus on perusteeton.
Vaikka opettajan vaatimukset ovat olleet perusteettomia, Kiljavan opisto on ollut
halukas sopimaan asian. Sopimusneuvotteluja käytiin useaan otteeseen, mutta ne eivät
johtaneet tulokseen koska kantaja oli haluton sopimaan.
Pirjo Pajunen
Palkkatyöläinen
6.10.2010 nro 8/10 |