perheet ovat erilaisia. Realismia
tänä päivänä on, että kaikki vanhemmat eivät ole opintonsa loppuun suorittaneita ja
vakituisessa työpaikassa ahertavia työntekijöitä. Tästä syystä on vaikea
ymmärtää, miksi esimerkiksi nykyisen isäkuukauden ongelmia ei haluta tunnustaa ja
isän kiintiöiden pidentäminen nähdään ratkaisuna lähes kaikkeen.
Isäkiintiöt eivät ratkaise mitään, jos mielessä on kuva yhden lapsen
ydinperheestä, jossa isä ja äiti ovat vakaasti työelämässä. Ideaaliperheiden
pohjalta rakennetut mallit eivät selviä tosielämän testissä. Oleellista on tehdä jo
nyt vanhempainvapaavalikoimassa olevista isien osuuksista sellaisia, että niitä voidaan
tosiasiallisesti hyödyntää mahdollisimman monessa perheessä.
Mitä muuta joustavuus voi tarkoittaa? Ja millä keinoin tätä joustavuutta voidaan
luoda? Vanhemmat toivovat erityisesti työn ja lastenhoidon nykyistä parempaa balanssia
kuten syyskuussa julkaistussa Väestöliiton Perhebarometrissä jälleen todettiin.
Parempi korvaus työajan lyhentämisestä, osa-aikatyön ja kotihoidontuen
yhteensovittaminen sekä päivähoitomaksujen määräytyminen käytön mukaan ovat
konkreettisia keinoja tukea vanhempien joustavaa työntekoa lasten ollessa pieniä.
Lisää mielipiteitä vanhempainvapaista voit lukea lokakuussa ilmestyvästä SAK:n
asiantuntijoiden artikkelikirjasta Työlinjalla. Työstä ja sosiaaliturvasta Suomessa.
Kirjassa otetaan kantaa mm. työttömyysturvan ja työvoimapolitiikan kehittämiseen,
työllistymisen estämiseen ja kerrotaan, mitä Sata-komiteassa tapahtui.
SAK:n
sosiaalipoliittinen asiantuntija
