– Työperäisessä ihmiskaupassa tekijät ovat yleensä tavallisia työnantajia, sanoo ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta. Hän valmistelee parhaillaan ensimmäistä kansallista ihmiskaupparaporttia, joka luovutetaan vielä ennen kesää eduskunnalle.

Raportin pohjana on kymmeniä yhteydenottoja ja oikeustapauksia. Tietoja raporttiin on koottu muun muassa viranomaisilta, ay-liikkeeltä, kansalaisjärjestöiltä ja ihmiskaupan uhreilta. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva ilmiöstä ja sen laajuudesta. Samantyyppisiä raportteja laaditaan tai on jo laadittu muissakin EU-maissa.

– Suomi on ihmiskaupan läpikulku- mutta myös kohdemaa. Tapausten lukumäärästä on mahdotonta sanoa mitään tarkkaa, mutta työperäinen ihmiskauppa ei ole Suomessa tavatonta. Tapauksia on todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin niitä tulee ilmi.

Oikeuteen päätyvistä tapauksista valtaosa saa rikosnimikkeeksi kiskonnan tapainen työsyrjintä, joka on ihmiskauppaa lievempi rikos. Kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä rangaistuksena on usein sakkoja tai ehdollista vankeutta mutta ihmiskaupasta aina ehdotonta vankeutta. Tuomioistuimessa on toistaiseksi käsitelty nimikkeellä ihmiskauppa neljää tapausta, joista yksi koski työperäistä ihmiskauppaa. Syyte kuitenkin hylättiin.

Venla Roth arvelee, että oikeuskäytäntö ei aina vastaa rikoslain kirjainta, lainsäätäjän tarkoitusta tai kansainvälisiä velvoitteita. Myös esitutkinnassa voi olla puutteita, jolloin tapaukset, joissa on ihmiskaupan piirteitä, eivät johda syytteeseen tällä nimikkeellä.

Uhrit usein ulkomaalaisia

Ihmiskaupan uhrit ovat lähes poikkeuksetta ulkomaalaisia, joten työperäinen ihmiskauppa liittyy läheisesti ulkomaisen työvoiman käyttöön. Ihmiskauppa voi kuitenkin olla myös pelkästään maan rajojen sisällä tapahtuvaa, Roth korostaa.

Ihmiskaupan havaitsemista vaikeuttaa se, että uhrit eivät aina itse miellä olevansa uhreja.

– Uhrit eivät tunne suomalaista työmarkkinakäytäntöä ja lainsäädäntöä eivätkä omia oikeuksiaan. Se, miten heitä kohdellaan, saattaa olla arkipäivää heidän lähtömaassaan, Venla Roth sanoo.

Ay-liike on huolissaan siitä, että ulkomaisen työvoiman lisääntyvä käyttö synnyttää Suomeen kahdet työmarkkinat: suomalaisiin noudatetaan työehtosopimusten mukaisia työehtoja mutta ulkomaalaisia käytetään halpatyövoimana, jonka oikeuksia poljetaan. Tämä vääristää kilpailua ja vaikeuttaa lakeja ja sopimuksia noudattavien yrittäjien toimintaa.

Toimintaa, jossa on ihmiskaupan piirteitä, esiintyy eniten aloilla, joilla käytetään runsaasti ulkomaista työvoimaa ja jossa työvoiman tarve on suurta.

– Rakentaminen, siivous, puutarha-ala, marjanpoiminta ja ravintola- ala, Venla Roth luettelee.

Hän kertoo, että ihmiskauppaan tai sen epäilyyn liittyviä yhteydenottoja on tullut vähemmistövaltuutetun toimistoon tänä ja viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toimiston resurssit ovat kuitenkin pienet, joten yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on avainasemassa. Yhteistyötä pyritään tekemään muun muassa työsuojeluviranomaisten, poliisin ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös ay-liike on ihmiskaupparaportoijalle tärkeä yhteistyökumppani, sillä ay-liikkeellä on luottamusmiesten kautta suora yhteys työpaikoille ja siten ensikäden tietoa mahdollisista väärinkäytöksistä.

Asenteiden muututtava

Eduskunnan käsittelyyn tuleva ihmiskaupparaportti on herättänyt jo ennakkoon runsaasti kiinnostusta ja siltä odotetaan paljon. Venla Roth toivoo, että raportti herättäisi päättäjät konkreettisiin toimenpiteisiin, kun vihdoin ollaan niin pitkällä, että ilmiön olemassaolo Suomessa on tunnustettu. Hän harmittelee sitä, että ihmiskauppaa kitkemään tarkoitettu lainsäädäntö ei näytä toimivan riittävän tuloksellisesti.

Ihmiskaupparaportissa tullaan esittämään valvontaresurssien lisäämistä ja suosittelemaan muutoksia rikos- ja ulkomaalaislakeihin sekä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön. Vähemmistövaltuutetun toimistossa seurataan, miten raportin suosituksia toteutetaan ja mikä niiden vaikutus on.

Venla Rothin mukaan lakimuutoksiakin tärkeämpää olisi asenteiden muuttuminen niin, että hyväksikäyttö tunnistettaisiin nykyistä paremmin ihmiskaupaksi. Nykykäytännön mukaan vain kaikkein törkeimmät ja raaimmat tapaukset, joihin esimerkiksi liittyy väkivaltaa, katsotaan täyttävän ihmiskaupan tunnusmerkit.

Pirjo Pajunen
kuvat Tuulikki Holopainen