Iittalan Kivijaloste Oy värväsi vuonna 2001 Kiinasta paikallisen
työnvälitysyhtiön kautta 12 kivimiestä töihin Suomeen. Miehet työskentelivät
ylipitkiä työpäiviä riistopalkalla ja ilman lomia yhtiön palveluksessa Kalvolassa
noin kaksi vuotta.
Rakennusliitto sai asiasta vihiä jo alkuvaiheessa, kun Hämeenlinnan työ- ja
elinkeinotoimisto pyysi liitolta lausuntoa Kivijalosteen työlupahakemuksesta. Vaikka
Rakennusliitto huomautti
hakemuksen puutteista ja epäselvyyksistä, viranomaiset hyväksyivät sen.
Hakemus oli alunperinkin hämärä. Siinä oli merkittynä muun muassa väärä
työehtosopimus, ja urakkapalkkaan oli sisällytetty työntekijöiden maksettaviksi
kaikenlaista työasuista kuljetuksiin. Lisäksi hakemuksen mukaan miehistä maksettiin
Kiinaan useita satoja dollareita per henkilö kuukaudessa, kun itse työntekijälle jäi
kuukausiansioksi vain pari sataa dollaria, toteaa asian kanssa alusta alkaen tekemisissä
ollut Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Myöhemmin liitto teki asiasta rikosilmoituksen, joka johti rikostutkinnan kautta
oikeudenkäynteihin. Iittalan Kivijaloste Oy, nykyiseltä nimeltään IKJ Rakennus,
tuomittiin lopulta maksamaan kivimiehille korvauksia palkkasaatavista yli 300 000
euron edestä.
Korvauksia ei kuitenkaan ole vielä maksettu, koska asiaa viivästyttää yhtiön
yrityssaneeraus ja myös siihen liittyvät epäselvyydet.
Kivimiehet tulevat saamaan tuomitusta korvaussummasta noin 60 70
prosenttia, arvioi juttua hoitanut asianajaja Jussi Kuusniemi.
Rahaakin suurempi merkitys kivimiehille olisi se, että heidän työantajakseen
todettaisiin virallisesti Iittalan Kivijaloste. Nyt syntyneessä tilanteessa he ovat
tehneet työtä ilman työnantajaa, koska heitä on kohdeltu lähetettyinä
työntekijöinä, vaikka heillä ei ole ollut työnantajaa Kiinassakaan. Kivijaloste
maksoi miehistä kuukausittain rahaa Kiinaan, jossa rahat menivät kiinalaisen
yksityishenkilön omalle henkilökohtaiselle tilille kadoten sille tielle, ja Suomen
viranomaiset ovat hyväksyneet tällaisen menettelyn ilman kysymyksiä. Mikäli Iittalan
Kivijaloste vahvistettaisiin miesten työnantajaksi, olisi sen maksettava myös palkkojen
sivukulut aivan kuten muutkin suomalaiset työnantajat tekevät, Kuusniemi jatkaa.
Suurimpana ongelmana ulkomaalaisten työntekijöiden tämän tyyppisessä
työsyrjinnässä on Kuusniemen mukaan kuitenkin se, etteivät poliitikot ja lainvalvojat
tunnu ymmärtävän, että todellisuus voi olla muuta kuin miltä se virallisesti paperien
mukaan näyttää. Kaikki yritykset eivät välttämättä toimi vilpittömin mielin.
Viranomaiset eivät keskity tähän asiaan, vaikka se olisi korjattavissa,
toteaa Kuusniemi lopuksi.
Kivimiesten tapauksen jälkeen kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä tuli uusi
rikosnimike rikoslakiin.