Ensi vuosi tulee olemaan kunnille tätä vuotta vaikeampi, mutta nyt se tiedetään etukäteen. Tänä vuonna säästetään, ensi vuonna saneerataan rakenteita.

Kuntaliitto arvioi kuntien verotulojen pienenevän tänä vuonna viime vuodesta noin 400 miljoonaa euroa ja ensi vuonnakin vielä parisataa miljoonaa euroa. Menot ovat kuitenkin nousussa, sillä talouden vaikeina aikoina kuntien palvelujen kysyntä vain kasvaa.

Rahat katosivat nopeasti

Muutoksen rajuutta kuvaa se, että Tampereella laskettiin vielä tämän vuoden budjettia tehtäessä verotulojen kasvavan viime vuodesta 20 miljoonaa euroa. Heinäkuussa arvioitiin niiden putoavan 20 miljoonaa euroa.

Turussa, jonka talous on pitkään ollut kehnossa kunnossa, jouduttiin kesällä kesken vuotta niistämään budjetista 36 miljoonaa euroa. Kyse ei ollut kuin parin prosentin kulusäästöistä, mutta seurauksena oli "talkoovapaita", lomautuksia, sijaisten palkkauskieltoja, hankintojen lykkäämisiä.

Samantasoinen aukko on paikattavana monessa kunnassa ensi vuodelle.

Kunnat eivät kykene harjoittamaan samanlaista elvytystä kuin valtio. Velkaa voidaan ottaa, mutta taloussuunnitelman on osoitettava, miten talous saadaan neljässä vuodessa ylijäämäiseksi. Suurella osalla kunnista on itse asiassa vanhoja alijäämiä katettavanaan.

Ensi vuodeksi arvioidaan ainakin joka kolmannen kunnan nostavan veroprosenttiaan, pahimmillaan jopa prosenttiyksikön kerralla. Veroprosenttia nostaa esimerkiksi Vantaa, jossa puolueet perussuomalaisia lukuunottamatta solmivat vuoteen 2013 ulottuvan sopimuksen talouden tasapainottamisesta.

Vakinaisia ei irtisanota

Vantaa-sopimuksen mukaan taloudellisista syistä ei sinä aikana irtisanota ihmisiä ja irtisanomiset ovatkin kunnissa aika harvinaisia. 1990-luvun alun lamavuosina kunnat irtisanoivat pahimpana vuonna noin 2 800 ihmistä, mikä oli prosentin verran vakinaisesta väestä.

Mutta kunnissa oli viime vuonna 95 000 määräaikaista työntekijää etenkin opetus- sekä sosiaali- ja terveyspuolella, viidesosa koko väestä. Heidän määränsä väheni 1990-luvun lamassa 30 prosenttia. Heihin kuntapäättäjien katseet kohdistuvat nytkin samalla kun sijaisten palkkaamista vähennetään eikä poislähtevien tilalle helposti oteta uutta.

Kuntien patenttilääke nopeisiin säästöihin on ollut sopia lomarahojen leikkauksista tai vapaaksi vaihdosta. Menoista puolet on palkkamenoja, joten tempulla saadaan keskimäärin runsaan kahden prosentin säästöt. Jos näihin tai vastaaviin "talkoovapaisiin" ei ole suostuttu, edessä on ollut monesti parin viikon lomautuksia.

Väkimäärän vähentäminen näkyy jäljellejäävien työtaakassa. Ja vähentämisellä on rajansa, sillä palveluiden on kuitenkin pelattava. Muutamissa kunnissa on tänäkin vuonna törmätty tilanteeseen, jossa "talkoovapailla" saadut säästöt ovat huvenneet töissä olevien ylityökorvauksiin.

Lomautuksia toteutetaan kuitenkin ensi vuonna tämänvuotista enemmän. Viime vuosikymmenen laman pahimpana vuotena kuntien koko työntekijämäärästä lomautettuna oli ainakin jonkin aikaa viidesosa.

Ulkoistaminen etenee

1990-luvun alun lamassa kunnat yrittivät etsiä säästöjä juustohöylällä joka paikasta ja karsia kertyneitä ylimääräisiä kuluja. Nyt listalle nousevat isot rakenteelliset muutokset. Rahaa koetetaan hankkia myös omaisuutta myymällä.

Toimintoja ulkoistetaan entistä enemmän. Esimerkiksi Turussa on syksyn mittaan pyöritetty kaupungin kaikkien liikelaitosten yhtiöittämistä. Säästöjä saataisiin, kun yhtiöt siirtyisivät heikompien tessien alle.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kauppaa kunnille vallankumousta tietohallintoon sekä talous- ja henkilöstöhallintoon. Ne voitaisiin keskittää kahteen valtakunnalliseen yhtiöön.

Mutta ulkoistamisia perutaankin. Lama on laskenut lääkärien palkkavaatimuksia, joten kuntien terveyskeskuksiin saadaan kalliiden vuokralääkärien tilalle omiakin.