Peippo sanoo, että työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotolle pääsee vaivattomasti. Työterveyshuollosta käydään välillä pitämässä tietoiskuja terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista työmailla. Muutaman vuoden käytössä ovat olleet myös työmaatreenit eli liikunnallinen verryttely työpäivän aluksi tai esimerkiksi iltapäivän kahvitauolla.

Kaikilla rakennusalan työpaikoilla asiat eivät ole läheskään näin hyvin. Työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen Rakennusliitosta sanoo, että noin puolet kaikista alan työntekijöistä jää työterveyshuollon ulkopuolelle.

– Joko sitä ei ole järjestetty lainkaan tai etäisyydet ovat niin pitkiä, että vastaanotolle meno on käytännössä vaikeaa. Meillä on runsaasti työntekijöitä, esimerkiksi vuokratyöntekijöitä, joilla on paljon lyhyitä työsuhteita eri työnantajille. He jäävät usein kokonaan vaille työterveyshuollon palveluja.

Peipon mukaan Skanskan työntekijät ovat tyytyväisiä työterveyshuoltoonsa. Luottamusmiehen lisäksi työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu.

– Neuvottelusuhteet ovat kunnossa. Yhdessä työnantajan kanssa on mietitty parannuksia työterveyshuoltoon.

Parhaillaan yrityksessä kehitellään varhaisen tuen mallia ikääntyville työntekijöille.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat hyvin tyypillisiä ikääntyneemmillä rakennusalan työntekijöillä. Eikä tarvitse edes olla kovin vanha, vaivoja alkaa olla jo monella nelikymppiselläkin, jos työuraa on takana parikymmentä vuotta. Tavoitteena on nyt keventää iäkkäämpien työntekijöiden töitä. Heille voidaan esimerkiksi tarjota nykyistä aktiivisemmin työnjohtajakoulutusta. Se mahdollistaa paitsi siirtymisen fyysisesti kevyempään työhön myös uralla etenemisen, Taisto Peippo sanoo.

Pienyritykset ongelma

Tapio Jääskeläinen sanoo, että huonoin tilanne on pienissä rakennusalan yrityksissä. Puutteellinen työterveyshuolto tai sen puuttuminen kokonaan näkyvät varhaisena eläköitymisenä. Harva alan työntekijä jaksaa viralliseen vanhuuseläkeikään asti.

– On huono asia, jos työterveyshuollon sairauksia ja työkyvyttömyyttä ehkäisevä työ ja opastus jää pois, eikä kukaan seuraa työntekijän terveydentilaa. Meillä on esimerkiksi Pohjois-Suomessa rakennusmiehiä, jotka ovat koko ikänsä tehneet töitä mutta eivät ole koskaan olleet terveystarkastuksessa tai työterveyslääkärin vastaanotolla. He eivät tiedä kolesteroliarvojaan tai verenpainettaan.

Taisto Peippo kiittelee, että Skanskalla työnantaja on ymmärtänyt toimivan työterveyshuollon ja ihmisten hyvän työkyvyn taloudellisen merkityksen. Kyse on myös asenteista. Työnantajan myönteinen, työkyvyn ylläpitämistä korostava asenne vaikuttaa työntekijöihin. Skanskalla alle 55-vuotiaille työntekijöille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta ennaltaehkäisevään ASLAK-kuntoutukseen.

– Se on erittäin suosittua, työntekijät ovat osallistuneet innokkaasti kuntoutukseen, Taisto Peippo kertoo.

Painopiste ennaltaehkäisyyn

Puutteellinen työterveyshuolto ei ole vain rakennusalan työntekijöiden ongelma vaan siitä kärsivät monet muutkin. SAK:n arvion mukaan työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella on yrittäjät mukaan lukien jopa 500 000 työikäistä ihmistä. Pahiten työterveyshuolto mättää matkatyötä tekevillä, eri alojen pätkätyöntekijöillä ja pienten yritysten palveluksessa olevilla työntekijöillä.

– Jos ihmisten halutaan jaksavan töissä nykyistä pidempään, on työterveyshuollon kattavuutta ja vaikuttavuutta ehdottomasti tehostettava, sanoo apulaisjohtaja Kaija Kallinen SAK:sta.

Tämä tarkoittaa, että työterveyshuolto on saatava toimimaan kaikilla aloilla ja oikeus siihen on taattava myös pätkätyöntekijöille. Työterveyshuollon painopistettä olisi siirrettävä työkyvyttömyyden ehkäisyyn.

– Jos työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus pystytään puolittamaan, työurat pidentyisivät ja keskimääräinen eläkkeelle siirtyminen myöhentyisi reilulla vuodella, Kallinen sanoo.

Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä on yli 260 000 suomalaista.

Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet kuluvan vuoden loppuun mennessä etsimään uskottavia keinoja, joilla odotettavissa olevaa eläkkeelle siirtymisikää voitaisiin hilata kolmella vuodella eteenpäin eli yli 62 vuoteen. Kaija Kallisen mukaan työterveyshuollon saaminen lain edellyttämälle tasolle on tällainen uskottava keino.

Pirjo Pajunen
kuva Tuulikki Holopainen