– Kyllä, ATEX-asetus oli tulossa. Tekstiä on tuhat sivua. Kuinka me pienyrittäjät selviämme siitä, kun mitään selkokielistä versiota ei ole olemassa. Resursseja puuttuu, asiantuntijoita myös, ja varsinainen työ vie meiltä lähes kaiken ajan, sanoo Heino Järvinen.

Hän tutkii kriittisesti taiteoven elementtiä, jonka nostaa sirkkelistä verstaallaan, joka toimii Satahansan teollisuuskeskuksessa Huittisissa, tunnin automatkan päässä Porista kaakkoon.

Pöly saattaa räjähtää

Pisteimureista huolimatta silmä erottaa pölyhiukkasia ilmassa. Mitä pienempi hiukkanen on, sitä helpommin se syttyy. Jos pölypitoisuus on korkea ja olosuhteet suotuisia, yksi kipinä voi sytyttää pölyn. Paineaalto voi jopa kaataa seinät, siitä on esimerkkejä eri teollisuudenaloilta.

– Kokonaan pölyä ei saa pois, mutta paljon voi tehdä riskien vähentämiseksi, sanoo Heino Järvinen ja pujahtaa pieneen konttoriinsa, poimii hyllystä kolme, neljä mappia ja hymyilee tyytyväisenä. Tässä ovat todisteet siitä, että aktiivisuus kannattaa.

Viisi Työterveyslaitoksen ja TUKESin asiantuntijaa kävi verstaalla, tutki sitä kokonaisen päivän, valokuvasi ja kyseli. Kaksi kävi ottamassa pöly- ja lastunäytteitä.

Puustaxilla tehtiin toissa vuonna riskienarviointi ja laadittiin suunnitelma riskien rajoittamiseksi. Sittemmin Puustaxia käytettiin esimerkkinä ATEX-Foorumissa, jonka osanottajat totesivat, että näitä ongelmiahan meilläkin on. Työterveyslaitos järjestää nyt ATEX-koulutuksia ympäri Suomea, Heino Järvinen kertoo.

– Hyvä että asiantuntijat saatiin kentälle. Helppo on kasata asetus ja jättää sitten soveltaminen toisten harteille. Pienyrityksillä ei ole mahdollisuutta rekrytoida asiantuntijoita, eikä meillä yrittäjilläkään ole aina tietoa, sanoo Heino Järvinen, jolla itsellään on plakkarissa kansakoulu ja yrittäjäkurssi.

– Kun työympäristö on kunnossa, tehdään töitäkin tehokkaammin ja tienataan enemmän, sen olen urakkatöissä nähnyt. Työkaluista ja työtiloista on pidettävä huolta, mutta työssä pitää myös olla oikeat otteet, että kroppakin pysyy kunnossa.

Paikat järjestykseen

Riskienarviointi johti Puustaxilla imurien siirtämiseen, ulosmenoreittien raivaamiseen, lisälämmittimen siirtoon, koneiden paikkojen vaihtamisiin, käyttämättöminä seisoneiden turhien koneiden myymiseen. Mutta vielä on purun ja pölyn kanssa paljon tekemistä.

– Levyt ja puunpalat viedään suoraan varastoon. Olemme entistä tarkempia kemikaalien kanssa, sanoo Järvinen ja avaa oven maalaamoon, missä Heli Koivulaa pintakäsittelee täyttä päätä elementtejä.

Kaksivuotinen oppisopimuskoulutus toi hänelle Teuvalla suoritetun teoriaosion kanssa artesaanin pätevyyden. Juuri tällä hetkellä hän on ainoa työntekijä, kun Järvinen itse tekee töitä puupuolella. Toinen työkaveri on lomautettuna.

– Heli on hyvä työntekijä. Parhaimmillaan meitä on ollut seitsemän, mutta valtaosa niistä, jotka olen kouluttanut, on nyt töissä muualla. Ammatti-ihmisiä ei täältä helpolla löydy, tässä työssä kaiken hallitsemiseen menee vuosikausia, Järvinen sanoo.

Rahdit kallistuivat jo 2007, raaka-aineiden hinnat nousivat 2008, jolloin Järvinen oivalsi, mistä päin tuulee. Viimeinen toimitus Venäjälle lähti syyskuussa. Vuodenvaihteessa tyssäsi myös vienti Kreikkaan, Saksaan ja Itävaltaan.

INGEGERD EKSTRAND
kuvat Robert Seger

Työtapaturmien määrä on Suomessa kasvussa. Työperäisten sairauksien osalta ei ole havaittavissa minkäänlaista vähenemissuuntausta, vaikka keinoja on.

Jokaisen numeron takana on ihminen, ehkä perheenjäsen, ehkä naapuri tai ystävä. Nyt jos koskaan on aika tehdä riskienarviointeja työpaikoilla, tähdensi Työterveyslaitoksen Turun aluetoimiston johtaja Jyrki Liesivuori Turussa Mauno Koivisto -keskuksen täpötäydessä auditoriossa kansainvälisenä työsuojelupäivänä. Riskienarvioinnilla riskit tunnistetaan, jotta niiltä voidaan välttyä työpaikoilla. Tästä huolimatta riskienarviointi on edelleen tekemättä yhdessä kymmenestä työpaikasta.

Liesivuoren mukaan menetelmiä on, mutta koulutusta puuttuu.

Riskeihin on reagoitava nopeammin. Vaikka asbesti todettiin terveysriskiksi sata vuotta sitten, vielä tänäkin päivänä noin sata suomalaista vuodessa kuolee altistuttuaan vuosikymmeniä sitten asbestille, hän totesi.

Mutta kaikki eivät seiso työympäristöriskien edessä toimettomina.

Työkaluja kaivetaan esille, menetelmiä kokeillaan.

Kaksivuotisen eurooppalaisen riskienarviointikampanjan kansallisen hyviä käytäntöjä koskevan kilpailun palkinto meni tänä vuonna PK-RH-foorumille, joka on kehittänyt työkaluja, muun muassa internet-sivut, riskien hallintaa varten pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä Riihimäen kaupungille riskienarviointiprosessin sisällyttämisestä työturvallisuuden parantamiseen.

Turussa palkittiin ATEX-foorumi, joka on luonut helppokäyttöisen työvälineen pölyräjähdysten vähentämiseksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Palkinto meni Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -osaamiskeskukselle, Kolarimaalaukselle, Linkosuon Leipomolle ja Puusepänliike Puustaxille.

IE