Talouskriisin vaikutukset ovat kevään aikana alkaneet näkyä voimakkaasti Suomen työmarkkinoilla. Alkuvuodesta lomautettuina tai lomautusuhan alla on ollut jo yli 91 000. Työttömien määrä on myös huolestuttavasti lähtenyt nousuun. Maaliskuussa työttömiä oli 42 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Tärkeintä tässä suhdannetilanteessa onkin vaalia työllisyyttä ja pyrkiä lisäämään kokonaiskysyntää niin, että työpaikkojen menetykset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi myös taantumassa on tärkeää kiinnittää huomiota työssä käyvien työssä jaksamiseen ja työelämän laatuun.

Työeläkevakuuttajat TELAn teettämän tuoreen ’Näkemykset työssä jaksamisesta ja jatkamisesta 2009’-kyselyn mukaan harvalla suomalaisella ei ole mitään ongelmia työssä jaksamisessa. Selvästi suurimmaksi ongelmaksi työssä jaksamisessa näyttäytyvät työelämän korkealle viritetyt vaatimukset ja kiivastahtisuus. Yli 60 prosenttia vastaajista koki sen joko suurimmaksi tai toiseksi suurimmaksi ongelmaksi. Ongelmina, joskaan ei yhtä yleisinä, tulevat esille myös henkiset tekijät kuten työperäinen masennus, uupuminen sekä epävarmuus työstä ja toimeentulosta. Enemmistö vastaajista arvioi, että työssä käyvien ihmisten jaksaminen tulee talouskriisin johdosta yleisesti ottaen heikentymään.

Ansiokkaassa kirjassaan ’Uuden työn paradoksit: keskusteluja 2000-luvun työprosesseista’ työelämätutkija Raija Julkunen nostaa yhtenä näkökulmana työelämässä lisääntyvästi koetuille negatiivisille tuntemuksille TELAnkin kyselyssä esille nousseen seikan eli työn kasvavat vaatimukset. Julkusen mukaan yhä kasvavat vaatimukset ja korkeat suorituspaineet synnyttävät riittämättömyyden tuntemuksia. "Kilpailun ja vertailun kulttuurissa on vaikea tietää, mikä on riittävästi, ja saada sellaista tunnustusta, joka todistaisi oman riittävyyden". Riittämättömyyden tunne poikii negatiivisia tuntemuksia ja voi vaikuttaa myös työssä jaksamiseen.

Työelämän ja työolojen muutoksia selvittäneiden tutkimusten mukaan suomalaisessa työelämässä on tapahtunut sekä myönteistä että kielteistä kehitystä eikä kehitys ole kohdistunut kaikkiin työntekijäryhmiin samalla tavalla. Miettimisen aihetta antaa työolobarometreissa saatu tulos, jonka mukaan palkansaajakuntaa koskeva työn mielekkyyden muutossuunta on ollut negatiivinen koko 2000-luvun.

Työpaikkojen laadulla on vaikutusta koettuun hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Työn laatu vaikuttaa myös tuottavuuteen ja siten talouskasvuun. Se pidentää myös ihmisten työuria. Siksi työntekijöiden työssä jaksamista ja työn laatua ei pitäisi unohtaa talouskriisin oloissa.

Palkkatyöläinen 3.6.2009 nro 5/09