Palveludirektiivi on toimeenpantava Suomessa vuoden 2009 loppuun mennessä. Palveludirektiivityöryhmän tehtävänä on esittää eduskunnalle direktiivin mukaisia sopeutuksia kansalliseen lainsäädäntöömme.

Kuinka paljon Suomen ulkopuolisten palvelun tarjoajien määrän oletetaan lisääntyvän Suomessa ja millä toimialoilla erityisesti?
– Suomeen on jo nykyisin helppo tulla harjoittamaan palveluelinkeinoja. Direktiivin soveltamisalaa on rajoitettu, se ei koske esimerkiksi terveyspalveluja, kuljetuspalveluita, verotukseen liittyviä menettelyjä tai lähetettyihin työntekijöihin sovellettavaa lainsäädäntöä. Palveludirektiivin velvoitteilla ei ole suurta vaikutusta mahdollisuuksiin tulla tarjoamaan palveluja Suomessa.

Virosta, mutta myös muista Itämeren maista, on helppo tarjota lyhytaikaisia palveluita Suomeen. Onko ministeriössä arvioitu, minkälaisia mahdollisia sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia direktiivillä on?
– Direktiivillä ei näyttäisi olevan merkittäviä vaikutuksia tänne kohdistuvaan palvelutarjontaan. Toinen kysymys on suomalaisten palveluyritysten toiminnan helpottuminen muissa jäsenvaltioissa.
   Komissio on tehnyt palveludirektiivin täytäntöönpanon edistämiseksi käsikirjan, joka ei tulkinnoiltaan kuitenkaan ole sitova. Sitä on käytetty "apuna" myös Suomen kansallisessa prosessissa. Käsikirjassa on mm. määritelty direktiivin soveltamisalaa erittäin laajasti sisältäen siihen taloudelliset yleishyödylliset palvelut -käsite.

Miten tämä käsite määritellään kansallisessa käsittelyssä?
– Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on suljettu ei-taloudelliset yleishyödylliset palvelut, eikä tulkinta ole peräisin mainitusta ohjekirjasta. Direktiivin ulkopuolelle on suljettu yleishyödylliset palvelut, joita tarjotaan asiakkaille ilmaiseksi tai hyvin pientä korvausta vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjastopalvelut.