vane.jpg (302 bytes)

Hoitoonohjauksesta vain suositus

Huumetestit
Puhallutus

   Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet hoitoonohjaussuosituksesta, joka korvaa yli 30 vuotta vanhan suosituksen alkoholin ja huumeaineiden haittatekijöiden vähentämisestä työelämässä ja siihen myöhemmin liitetyn hoitoonohjausjärjestelmän periaatteita koskevan liitesopimuksen.

Piirros: MARKKU HUOVILAärjestöt korostavat ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitystä päihdeongelmien hoitamisessa. Tiedottamisella ja henkilöstön, työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyöllä voidaan vaikuttaa asenteisiin työyhteisössä ja madaltaa päihdeongelmien puheeksi ottamisen kynnystä.

SAK:n päälakimies Timo Koskinen olisi toivonut, että työmarkkinajärjestöjen kanssa olisi päästy päihdeohjelman hyväksymiseen eikä vain suositukseen. Tällöin olisi sitouduttu työpaikkojen päihdeongelmien ratkaisemiseen.

Keskusjärjestöt esittävät lisäksi, että Kela laatisi päihdeongelmaisen katkaisuhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät ohjeet ensisijaisesti kuntoutusrahan maksamisesta. Ohjeilla olisi tarkoitus parantaa päihdeongelmaisen toimeentulojärjestelmää työstäpoissaolon aikana ja edesauttaa hoidon onnistumista.

On tärkeää, että työpaikoilla laaditaan yhteistoiminnassa omat pelisäännöt ja toimintamallit päihdeohjelmien varalla.

Työsuojeluhenkilöstön rooli selkiytynyt

Työsuojeluhenkilöstön rooli työpaikan päihdetyössä on viime vuosina selkiintynyt. Siihen on vaikuttanut työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen päihdesuositus. Työsuojeluhenkilöt osallistuvat päihdeohjelman valmisteluun ja erityisesti ehkäisevän toiminnan suunnitteluun.

– He antavat merkittävän tuen ohjelman jalkauttamiseen sekä terveysneuvonnan järjestämiseen, sanoo työelämän päihdeasioista vastaava asiantuntija Hannu Tamminen Työturvallisuuskeskuksesta.

Yhteistyökumppanina työterveyshuollon ohella on yhä useammin myös päihdejärjestö. Työsuojeluvaltuutettu voi olla apuna puheeksiottotilanteessa.

– Siellä hän edustaa koko työyhteisön näkökulmaa ja neutraalilla tavalla tukee keskustelun onnistumista, kertoo Tamminen.

 

jutun alkuun

 

Huumetestit

  • Huumetestien tekemisestä on työelämän tietosuojalaissa yksityiskohtaiset säännökset.
  • Laissa on säädetty huumetestauksen edellytyksistä.
  • Ennen kuin huumetestejä ryhdytään työpaikoilla tekemään, pitää asiat käsitellä yt-menettelyssä tai käsitellä muuten henkilöstön kanssa.
  • Huumetestien tekoon on matalampi kynnys työhön tullessa kuin jo työssä olevien osalta.

 

Puhallutus

  • Puhalluttamisesta ei ole olemassa säännöksiä.
  • Oikeuskäytännössä on vakiintunut linja, että jos työntekijä on perustellun epäilyn mukaan alkoholin vaikutuksen alaisena työpaikalla, työnantaja voi puhalluttaa. Suotavaa olisi, jos puhallutuksen hoitaisi työterveyshuolto.
  • Työnantajalla ei ole mitään säädöstä velvoittaa työntekijää puhaltamaan, mutta oikeuskäytännössä irtisanomisperusteeksi on riittänyt todistajien lausumat siitä, että henkilö on päihtyneenä, mikäli päihtymys selvästi havaittavissa
  • Työsuhteen lopettamista edeltää pääsääntöisesti yksi tai kaksi varoitusta.
  • Jos työntekijä on päihtyneenä vakavasti vaarantanut toisen työntekijän turvallisuuden, saattavat irtisanomisen edellytykset täyttyä.
  • Menettelytavat on syytä kirjata työpaikan päihdeohjelmaan mahdollisimman täsmällisesti.

 

Palkkatyöläinen 3.6.2009 nro 5/09

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)