– Ohjelmaa toteutetaan kaavamaisesti riippumatta siitä, mikä on eri toimialojen todellinen työvoimatarve.

Tuottavuusohjelman pääjuju on, että tulevana työvoimapula-aikana väkeä vapautetaan julkishallinnosta yksityissektorin tarpeisiin. Nykyiseen suhdanne- ja työllisyystilanteeseen tuottavuusohjelma istuu Kianderin mukaan huonosti.

– Tämän hetken näkökulmasta perustelu ei ole enää ajankohtainen, koska työvoimapula on selvästi poistunut, eikä se ole vähään aikaan näköpiirissä.

Suuri kysymys on, mihin yksityissektori tarvitsee yliopistojen suoltamia valtiotieteilijöitä, humanisteja ja yhteiskuntatieteilijöitä, joiden työllisyys on jo nyt huonolla tolalla.

Piilo-ohjelma työväen vähentämiselle

Tuottavuusohjelman yksi piirre on ollut, että valtion palkkalistoilta on tai ollaan vähentämässä väkeä ulkoistamalla töitä. Kansantalousmiehelle ajatus on käsittämätön.

– Mitään taloudellista säästöä ei synny, jos työt ovat kuitenkin tarpeellisia valtion toimintojen kannalta, ja ne tuotetaan ulkoistamalla. Loppujen lopuksi se tulee kalliimmaksi kuin tuottaa palvelut itse, Kiander sanoo.

Esimerkiksi hän ottaa poliisitoimen. Valtio on halunnut vähentää poliisien määrää, jotta tuottavuusohjelma toteutuisi myös poliisitoimessa. Kansalaiset ja yritykset haluavat, että poliisi ja vartiointi toimivat. Yritykset ovatkin palkanneet omat "poliisinsa" eli yksityiset vartijat. Vartiointiala elää kukoistuskautta. Kansalaiset etenkin maaseudulla eivät enää näe mustamaijaa juuri koskaan, vaikka haluaisivat turvallisuutensa vuoksi poliisin lähiympäristöönsä.

– Kuvitellaan, että tuottavuus nousee, vaikka tosiasiassa osa valtiolle kuuluvista tehtävistä jätetään hoitamatta. Väen vähennys piilotetaan tuottavuuden parantamisen taakse, Kiander huomauttaa.

Keskittäminen on muotia bisneksessä

Alueellistamisohjelma lupaa hajauttaa työllisyyttä eri puolille valtakuntaa ja samalla kohentaa valtion tuottavuutta. Kianderin mielestä alueellistamisohjelma on täysin ristiriidassa tuottavuusohjelman kanssa.

– Alueellistaminen maksaa vielä pitkään. Toimintojen siirtäminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin lisää kertaluontoisia kustannuksia pitkäksi ajaksi. Lisäksi alueellistamisesta tulee pysyviä kustannuksia, kun virkamiehet pendelöivät ja lentävät virastonsa ja ministeriön väliä. Idea on täysin ristiriidassa tuottavuuden parantamisen kanssa.

Kiander huomauttaa, että bisnesmaailma on jo ajat sitten antanut periksi keskittymistendenssille siitä huolimatta, että esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa toimiminen on kalliimpaa kuin maakunnissa.

– Asiantuntemus keskittyy metropolialueille, joista on rekrytoitavissa nopeasti uutta osaavaa väkeä. Kaikkialla maailmassa asiantuntemus pyrkii keskittymään suuriin keskuksiin, Kiander huomauttaa.

Tuottavuuden kohentaminen kannattaa

Kansantalousmiehenä Kianderilla ei ole moitteen sijaa siihen, etteikö valtionkin kannata etsiä keinoja tuottavuuden parantamiseen.

– Kyllähän tuottavuutta kannattaa parantaa, jos se on mahdollista. Valtiolla on toimintoja, joissa kehittyvän teknologian avulla onkin saatu aikaan tuottavuutta ja henkilöstön vähenemää esimerkiksi tullilaitoksella ja verohallinnossa. Tämä kaikki on tosin toteutunut ilman tuottavuusohjelmaakin.

Kianderin mukaan tuottavuusohjelma on huono siksikin, ettei se huomioi osan valtion tehtävistä olevan sellaisia, joissa tuottavuutta ei järkevällä tavalla voi nostaa vähentämällä väkeä.