Keskustelu on tärkeää senkin vuoksi, että erityisesti työperäinen maahanmuutto on kasvussa ja lisääntyy tulevaisuudessa entisestään, kun yhä useampi kantasuomalainen on eläkeläinen. Johanna Suurpään mielestä viimeistään nyt olisi keskusteltava siitä, millaista maahanmuuttoa me haluamme.

– Haluammeko ulkomaisia työntekijöitä vain tiettyihin ammatteihin ja niin että he tulevat tänne ilman perheitään, vai haluammeko, että ihmiset muuttavat pysyvästi perheineen Suomeen.

Hallituksen maahanmuuttopolitiikka lähtee viimeksi mainitusta tavoitteesta, mutta tavoite ei Suurpään mukaan ainakaan toistaiseksi näy käytännössä. Esimerkiksi töihin Suomeen tuleville asetetut tiukat tulorajat estävät tehokkaasti kokonaisten perheiden muuttamisen. Tuloraja on yhdeltä ihmiseltä 1 200 euroa kuukaudessa mutta puoliso ja jokainen lapsi nostaa rajaa.

– Tulorajojen tavoitteena on estää se, että tänne tullaan elämään sosiaaliturvan varassa. Tulorajat ovat lapsiperheille kuitenkin täysin epärealistiset, niitä ei siivoojan tai lähihoitajan palkalla pysty saavuttamaan.

Suurpään mielestä tulorajoista ei pidä kokonaan luopua, mutta niitä olisi väljennettävä.

– Meillä on runsaasti huonoja esimerkkejä siirtotyöläisyydestä eri Euroopan maista. Ihmiset ikävöivät perheitään eivätkä kotoudu vaikka jäisivät maahan pitkäksi aikaa tai pysyvästi.

Työhönotossa syrjintää

Jo täällä olevien maahanmuuttajien kotoutumisessa pahin pullonkaula on vaikeus saada työtä. Työhönotossa tapahtuvan syrjinnän vuoksi otetaan jonkin verran yhteyttä vähemmistövaltuutettuun. Johanna Suurpään mukaan tapaukset ovat haasteellisia, sillä näyttöä etnisestä syrjinnästä on usein vaikea osoittaa.

– Suomi on hyvin työelämäkeskeinen maa. Jos et pääse mukaan suomalaiseen työelämään, et tahdo päästä sisään suomalaiseen yhteiskuntaankaan.

Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain mukaisen etnisen syrjimättömyyden toteutumista. Toiminta on neuvontaa, kannanottoja ja lausuntojen antamista. Syrjintätapauksia voidaan viedä myös oikeuteen.

Vähemmistövaltuutettu ei puutu vain havaittuihin ongelmiin vaan tavoitteena on pyrkiä ennaltaehkäisemään niitä. Esimerkiksi työnantajia voidaan auttaa laatimaan työpaikalle yhdenvertaisuussuunnitelma ja arvioimaan eri ammattien kielitaitovaatimuksia.

Hallituksen suunnitelmissa on edistää työvoiman maahanmuuttoa yksinkertaistamalla lainsäädäntöä ja helpottamalla byrokratiaa. EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden osalta ollaan luopumassa työvoiman saatavuusharkinnasta. Saatavuusharkinnassa tarkastellaan työvoiman tarvetta ennen työluvan myöntämistä.

Johanna Suurpään mielestä saatavuusharkinnasta luopuminen on perusteltua mutta samalla on varmistettava ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen kunnollinen valvonta.

– Ei ole kenenkään edun mukaista, että meille syntyy ulkomaalaisille huonompiin ehtoihin perustuvat työmarkkinat.

Huoli ei ole aiheeton, sillä jo nyt tiedossa on runsaasti tapauksia joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja on poljettu.

Osa suomalaisista työnantajista on lähtenyt aktiivisesti hakemaan työntekijöitä ulkomailta ja laittanut paljon rahaa näiden työntekijöiden kouluttamiseen lähtömaassa. Johanna Suurpään mielestä osa näistä resursseista kannattaisi suunnata jo täällä olevien maahanmuuttajien työllistämiseen.

– Tuoreen tutkimuksen mukaan työttömien maahanmuuttajien työkyky on kantasuomalaisia pitkäaikaistyöttömiä parempi. Monella on myös Suomessa hankittu koulutus.

Asenteissa korjaamista

Johanna Suurpää on työskennellyt ihmisoikeuksiin, pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvien kysymysten parissa lähes koko työuransa ajan. Hän sanoo että 20 vuodessa moni asia on Suomessa muuttunut mutta erilaisuus, esimerkiksi erilainen ihonväri, on meille edelleen hankala asia.

Ay-liikkeeltä Suurpää toivoo suurempaa aktiivisuutta maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Hän sanoo, että monet ammattiliitot tekevät jo nyt arvokasta ruohonjuuritason työtä valvoessaan ulkomaisten työntekijöiden oikeuksia. Suurpää uskoo, että ay-liikkeellä olisi annettavaa asenteiden muokkaamisessa ja kotouttamisen kehittämisessä työpaikoilla.

– Miten suomalaista työelämää voitaisiin kehittää maahanmuuttajaystävällisemmäksi ja miten työpaikoilla voitaisiin konkreettisesti nykyistä paremmin huomioida ulkomaiset työntekijät. Esimerkiksi kielikoulutusta voitaisiin järjestää työpaikoilla. Myös maahanmuuttajien työhön perehdyttämisessä ja työsuojelukoulutuksessa on paljon parannettavaa, Johanna Suurpää sanoo.

Pirjo Pajunen
kuvat Heli Saarela