Tero Valovuori, 25, nyökkää ymmärtäneensä.
Asumispalveluista vastaava Heljä Lehtonen selostaa asiat nopeasti, mutta selvästi
ja tiiviisti. Kaksikko istuu pöydän ääressä keittokomerolla varustetussa kaksiossa
tamperelaisen kerrostalon pohjakerroksessa. Huoneisto toimii Invalidiliiton henkilökunnan
sosiaalitilana. Tämä henkilökunta auttaa ympäri vuorokauden pienissä kerrostaloissa
omissa huoneistoissaan asuvia liikuntaesteisiä asiakkaita.
Lähihoitaja Tero aloittaa työt Tammelassa noin kymmenen ihmisen tiimissä avustajana
helmikuun alussa. Invalidiliitolla on Tampereella kaikkiaan seitsemän yksikköä ja
henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuutta kiertää eri yksiköissä.
– Silloin ei juutu rutiineihin ja työn kiinnostavuus säilyy, sanoo Heljä, joka
itse valmistautuu äitiysloman sijaiseksi palvelutaloon Hervantaan.
Viihtyvyyttä kehitetään
Heljä Lehtonen on viihtynyt työssään jo 18 vuotta. Niina Laitisella, 33, on
täältä vasta parin vuoden kokemus. Sitä ennen hän on tehnyt vuorotellen
pätkätöitä, ollut työttömänä ja kouluttautunut lähihoitajaksi. Noista
kokemuksista on hyötyä nyt, kun hän vetää asumis- ja kuntoutusyksiköissä,
palvelutaloissa ja kouluissa toimivien työsuojelukollegojensa kanssa Invalidiliiton
suurta henkilöstöprojektia "Taito toimia työyhteisössä".
Ohjaajan rooli on annettu nimenomaan työsuojeluvaltuutetuille, jotka edustavat aidosti
työntekijöitä.
– Me vastaamme siitä miten keskustelut yksiköissämme käydään. Yksikön
esimies on tuottaja ja huolehtii siitä, että keskusteluja varten annetaan aikaa ja
raamit. Varsinaisia tähtiä ovat työntekijät, jotka luovat keskusteluille sisällön,
kertoo Niina.
Henkilökuntaa on kaikkiaan pari tuhatta. Valtaosa on naisia, keski-ikä on noin 40
vuotta.
– Projektissa ei lähdetä liikkeelle ongelmista. Sen sijaan katsomme eteenpäin,
pohdimme kuinka voisimme toimia paremmin yhteisesti laadittujen pelisääntöjen pohjalta,
Niina korostaa.
Aloitteen projektista teki työnantaja vuonna 2006. Hanke käynnistyi viime syksynä ja
päättyy helmikuun lopussa.
Työntekijöille tärkeät työvälineet
Invalidiliitto on määritellyt runsaan kolmensadan henkilön mielipiteen pohjalta
kolme tärkeintä taitoa: vastuullinen ja humaani asenne, tiedot ja taidot sekä
vastuullinen toiminta ja käyttäytyminen.
– Suurin haaste oli projektin organisoiminen. Meillä keskustellaan
yhdeksässä ryhmässä. Aiheina on muun muassa luotettavuus, rehellisyys, rohkeus,
ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus. Projektin on määrä tuottaa työvälineitä etenkin
uusille työntekijöille, näyttää kuinka meillä toimitaan. Mutta myös vanhoille,
ehkä jo rutiineihinsa juuttuneille, Niina kertoo.
Kehitys on nyt vienyt siihen suuntaan, että asiakkaiden kanssa tehtävä työ on
noussut ensisijaiseksi suorittamisen sijaan. Asukkaat ovat nykyään asumaan muuttaessaan
huonommassa kunnossa. Asumisyksiköt koostuvat 10–15 pienestä yksiöstä, joissa
asiakkaat voivat saada apua päivittäisiin toimiinsa. Heidät voidaan auttaa vuoteesta,
he voivat saada apua ruoanlaitossa sekä peseytymisessä ja wc-käynneissä ympäri
vuorokauden. Henkilökunta tekee pääsääntöisesti kolmea vuoroa.
Työtä tehdään pitkälti yksin. Hyvien apuvälineiden ansiosta työtä ei usein
tarvitse tehdä pareittain. Työkavereiden kanssa jutellaan sosiaalitiloissa
pidettävissä säännöllisissä tiimikeskusteluissa.
– Vastaavanlaisia työpaikkoja ei ole missään. Asiakkaat ovat kovin
eri-ikäisiä, työtehtävät muuttuvat päivittäin ja pyrimme itsekin saamaan niihin
vaihtelua, Niina sanoo. Projektin alaotsikko on Ihmisen työtä ihmiselle.
– On oltava diplomaatti, neuvoteltava. Tärkeää on myös pitää mielessä,
ettei kaikkeen tarvitse suostua, Niina sanoo.
Luotettava, avoin, sopeutuva
Projekti on pannut henkilökunnan miettimään mitä työtovereissa ja esimiehissä
oikeastaan arvostetaan, mitkä ovat nimenomaan oman yksikön tärkeät asiat. Avustajien Mari
Selkee-Ruususen ja Katja Järvenpään mielestä hyvä esimies on sellainen,
joka asettaa tiimille raamit ja osaa kuunnella.
Entä hyvä työkaveri?
– Luotettava, sopeutuu tiimiin ja on avoin, sanoo kaksikko kuin yhdestä suusta.
Projektin on määrää tuottaa myös jotain konkreettista, ei jäädä vain
projektiksi projektien joukossa. Osa tehdään kirjallisesti.
– Mutta ei uusi työntekijä jaksa heti kahlata läpi pitkiä epistoloita. Yksi
kuva sanoo enemmän. Yksi idea toteutuksesta olisi sarja julisteita, jotka näyttävät
kivalla tavalla mitä tapahtuu jos ei tule töihin ajoissa, mitä tapahtuu kun teet jonkin
asian tai jätät sen tekemättä, sanoo Niina Laitinen. Tavoitteena ovat toimivat
pelisäännöt, joita voidaan soveltaa paikkakunnasta riippumatta.
– Että esimerkiksi asiakkaita kohdellaan samalla tavoin, ei vain
yhdenvertaisesti. Että pidetään lupaus kuntouttavasta työotteesta. Jos joku ei heti
onnistu jossain, ei valita helpointa tietä ja auteta heti, hän antaa esimerkin.
Asenteiden muuttaminen vie aikaa. Tai kuten Niina oppi ensimmäisellä
työsuojelukurssilla: hyvät asiat tapahtuvat hitaasti.
Ingegerd Ekstrand
kuvat Janne Ruotsalainen