Tero Valovuori, 25, nyökkää ymmärtäneensä. Asumispalveluista vastaava Heljä Lehtonen selostaa asiat nopeasti, mutta selvästi ja tiiviisti. Kaksikko istuu pöydän ääressä keittokomerolla varustetussa kaksiossa tamperelaisen kerrostalon pohjakerroksessa. Huoneisto toimii Invalidiliiton henkilökunnan sosiaalitilana. Tämä henkilökunta auttaa ympäri vuorokauden pienissä kerrostaloissa omissa huoneistoissaan asuvia liikuntaesteisiä asiakkaita.

Lähihoitaja Tero aloittaa työt Tammelassa noin kymmenen ihmisen tiimissä avustajana helmikuun alussa. Invalidiliitolla on Tampereella kaikkiaan seitsemän yksikköä ja henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuutta kiertää eri yksiköissä.

– Silloin ei juutu rutiineihin ja työn kiinnostavuus säilyy, sanoo Heljä, joka itse valmistautuu äitiysloman sijaiseksi palvelutaloon Hervantaan.

Viihtyvyyttä kehitetään

Heljä Lehtonen on viihtynyt työssään jo 18 vuotta. Niina Laitisella, 33, on täältä vasta parin vuoden kokemus. Sitä ennen hän on tehnyt vuorotellen pätkätöitä, ollut työttömänä ja kouluttautunut lähihoitajaksi. Noista kokemuksista on hyötyä nyt, kun hän vetää asumis- ja kuntoutusyksiköissä, palvelutaloissa ja kouluissa toimivien työsuojelukollegojensa kanssa Invalidiliiton suurta henkilöstöprojektia "Taito toimia työyhteisössä".

Ohjaajan rooli on annettu nimenomaan työsuojeluvaltuutetuille, jotka edustavat aidosti työntekijöitä.

– Me vastaamme siitä miten keskustelut yksiköissämme käydään. Yksikön esimies on tuottaja ja huolehtii siitä, että keskusteluja varten annetaan aikaa ja raamit. Varsinaisia tähtiä ovat työntekijät, jotka luovat keskusteluille sisällön, kertoo Niina.

Henkilökuntaa on kaikkiaan pari tuhatta. Valtaosa on naisia, keski-ikä on noin 40 vuotta.

– Projektissa ei lähdetä liikkeelle ongelmista. Sen sijaan katsomme eteenpäin, pohdimme kuinka voisimme toimia paremmin yhteisesti laadittujen pelisääntöjen pohjalta, Niina korostaa.

Aloitteen projektista teki työnantaja vuonna 2006. Hanke käynnistyi viime syksynä ja päättyy helmikuun lopussa.

Työntekijöille tärkeät työvälineet

Invalidiliitto on määritellyt runsaan kolmensadan henkilön mielipiteen pohjalta kolme tärkeintä taitoa: vastuullinen ja humaani asenne, tiedot ja taidot sekä vastuullinen toiminta ja käyttäytyminen.

– Suurin haaste oli projektin organisoiminen. Meillä keskustellaan yhdeksässä ryhmässä. Aiheina on muun muassa luotettavuus, rehellisyys, rohkeus, ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus. Projektin on määrä tuottaa työvälineitä etenkin uusille työntekijöille, näyttää kuinka meillä toimitaan. Mutta myös vanhoille, ehkä jo rutiineihinsa juuttuneille, Niina kertoo.

Kehitys on nyt vienyt siihen suuntaan, että asiakkaiden kanssa tehtävä työ on noussut ensisijaiseksi suorittamisen sijaan. Asukkaat ovat nykyään asumaan muuttaessaan huonommassa kunnossa. Asumisyksiköt koostuvat 10–15 pienestä yksiöstä, joissa asiakkaat voivat saada apua päivittäisiin toimiinsa. Heidät voidaan auttaa vuoteesta, he voivat saada apua ruoanlaitossa sekä peseytymisessä ja wc-käynneissä ympäri vuorokauden. Henkilökunta tekee pääsääntöisesti kolmea vuoroa.

Työtä tehdään pitkälti yksin. Hyvien apuvälineiden ansiosta työtä ei usein tarvitse tehdä pareittain. Työkavereiden kanssa jutellaan sosiaalitiloissa pidettävissä säännöllisissä tiimikeskusteluissa.

– Vastaavanlaisia työpaikkoja ei ole missään. Asiakkaat ovat kovin eri-ikäisiä, työtehtävät muuttuvat päivittäin ja pyrimme itsekin saamaan niihin vaihtelua, Niina sanoo. Projektin alaotsikko on Ihmisen työtä ihmiselle.

– On oltava diplomaatti, neuvoteltava. Tärkeää on myös pitää mielessä, ettei kaikkeen tarvitse suostua, Niina sanoo.

Luotettava, avoin, sopeutuva

Projekti on pannut henkilökunnan miettimään mitä työtovereissa ja esimiehissä oikeastaan arvostetaan, mitkä ovat nimenomaan oman yksikön tärkeät asiat. Avustajien Mari Selkee-Ruususen ja Katja Järvenpään mielestä hyvä esimies on sellainen, joka asettaa tiimille raamit ja osaa kuunnella.

Entä hyvä työkaveri?

– Luotettava, sopeutuu tiimiin ja on avoin, sanoo kaksikko kuin yhdestä suusta.

Projektin on määrää tuottaa myös jotain konkreettista, ei jäädä vain projektiksi projektien joukossa. Osa tehdään kirjallisesti.

– Mutta ei uusi työntekijä jaksa heti kahlata läpi pitkiä epistoloita. Yksi kuva sanoo enemmän. Yksi idea toteutuksesta olisi sarja julisteita, jotka näyttävät kivalla tavalla mitä tapahtuu jos ei tule töihin ajoissa, mitä tapahtuu kun teet jonkin asian tai jätät sen tekemättä, sanoo Niina Laitinen. Tavoitteena ovat toimivat pelisäännöt, joita voidaan soveltaa paikkakunnasta riippumatta.

– Että esimerkiksi asiakkaita kohdellaan samalla tavoin, ei vain yhdenvertaisesti. Että pidetään lupaus kuntouttavasta työotteesta. Jos joku ei heti onnistu jossain, ei valita helpointa tietä ja auteta heti, hän antaa esimerkin.

Asenteiden muuttaminen vie aikaa. Tai kuten Niina oppi ensimmäisellä työsuojelukurssilla: hyvät asiat tapahtuvat hitaasti.

Ingegerd Ekstrand
kuvat Janne Ruotsalainen